IRC-Galleria

Ja tää sävel, menee Tepille, tuntuu vaa reilulta kirjottaa muutama säe vanhalle kaverille

Istun samas baaris missä joskus istuin Tepin kanssa, enää en, sillä Tepi on haudassa
lepää rauhassa, olit niin rento äijä, tiedän, et oon sua lähempänä jokapäivä,
vaikka aika muutti surun ikäväksi ja tää ikävä on tullu iäksi, voin vain sun
hautakiveä halata, kunpa vois takas ajassa palata, tulit meille pyöräl vaik oli peilijää, mut sanoit et oot valmis kuoleen tänää
sillä, olit tyytyväinen elämääs, no kyllä me taivaas nähää, sora kolisi sun arkun kantta pitkin, se oli se kerta jolloin
isäsikin itki, mut maasta tulit, maaksi olet tuleva ja liian aikasin lähtee useat, lähdin kesken kaiken hautajaisistas pois vaa,
niinhän mekin tehtiin aikoinaan, ne muistot toi voimaa ja samalla vei sitä ja samalla kaipaan sua lisää, mut elämä o huoraa
ja sitten kuollaa, elämä on huoraa, sen sanon suoraan

Mutta minkäs teet, kun Tepi lähti menee, mi-mi-minkäs teet, mi-mi-minkäs teet, mi-mi-minkäs teet, kun Tepi lähti menee, mi-mi-minkäs teet
mi-mi-minkäs teet, mi-mi-mi-minkäs teet, minkäs teet, kun Tepi lähti menee

Tottakai jokainen kokee kuoleman, kuolet tänään, sitä itketään huomenna, eilen se ei ollu ollenkaan huolena, mut jokainen lähtee liian aikaisin kuulemma,
R.I.P Tepi ja pisti kauniit sanat tulee liian myöhään mut miksi, ensin puhutaan ettei oo jumalaa, mut kirkos rukoillaan, ota hänet huostaan, en tiiä
jumalasta vittuakaan ja sehän tässä vituttaa, mut meni Tepi sitten taivaaseen tai helvettiin, se on nii kova jätkä et se pärjää varmasti
kaikki loppuu aikanaan, tää liian vähän kesti, kova henkinen kipu muuttuu fyysiseksi ja onko enää millään välii, kun tulevaisuuden suunnitelmat
kusi käsiin, minä katson Tepi kuvista sinua ja sinä katsot Tepi kuvien kautta minua, mut sit ku pääsen sinne asti, minä tarjoan röökit, keitä sinä
kahvit

kertosäe:
Mi-Mi-Minkäs teet, Mi-Mi-Minkäs teet, Mi-Mi-Minkäs teet, kun Tepi lähti menee, Mi-Mi-Minkäs teet, Mi-Mi-Minkäs teet, Mi-Mi-Mi-Minkäs teet, minkäs
teet, kun Tepi lähti menee

Tepissä on asennetta luuhun asti, maailman kovin jätkä luultavasti, elämä potki päähän ja joskus hymyili, mut muistit silti pitää naamalla hymysi
suruviestin sain sunnuntaina, äiti itki, tytär itki, koko suku hajalla, olit kuulemma taistellu elämästä, pelottavaa ajatella et olit taistellu
elämästä, paljon huutoa ja paljon itkuu, mut kovat jätkät kuolee puukon iskuun ja osa minustakin kuoli, mut kuolema on elämän parempi puoli
ja se kipu iski muhun hullunlailla, ei paha olo koskaan lähde nukkumalla, kaadan bissen maahan sua muistellen, kuvat haalistuu mut muistot ei,
kuvat haalistuu mut muistot ei, kaadan bissen maahan sua muistellen

vuosi </3

Hyvää synttäriä Jami<3

Hyvää 18-vuotis syntymäpäivää Jamille!

Nyt lensit pois, niin kuin lintunen
Korkeudessa liidät, meitä katsellen
Ikävöin sua, ehkä ikuisesti
Lähes lopullisesti
Nyt näet sä valon ja kaikkeuden
Vai valtasiko pimeys ja synkkyys sen
Takas sut saisin elämään
Mut tiedät etten saa sitä tekemälläkään

Tiesithän sen
Oli tiemme yhteinen
Yksin kävelen
Mut silti sua aattelen

Itkin kun lähdit
Se sattu mun sydäntä
Onneks löydän tästä sut, sydämeni läheltä
Sä sielusi suljit meidän kaikkien sydämeen
Nyt pysyt mukanani ihan vaan minne meen
Ikävä vaan jatkuu
Lähteekö se koskaan pois
Kunpa Jumala uuden "Jamin" lois
Anna mulle voimaa
Mä sitä nytte tarvitsen
Sua unohda koskaan
Sitä halua mä en

Korkeella oot, Hänen valtakunnassa
Oot vapaa lintu, tästä luomakunnasta
Aikaa siihen vielä menee, että tästä toivun
Näemme taivaassa, joskus vielä toivon
Jokaisen on kuljettava oma tiensä loppuun
Tähän ajatukseen on vaikea tottuu
Kiitä Luojaa jokaisesta päivästä
Lahjasta suurimmasta: tästä elämästä!

Lepää rauhassa pikkuinen, aika kuultaa muistot! ♥ Olet aina sydämessämme!

Silmäsi nuo jäi vain kyyneliin,
Miksi tämän kohtalon mä saan,
tiedän sua jään nyt kaipaamaan
Miksi tämän kohtalon mä saan,
tiedän sua jään nyt kaipaamaan

jos sua ei ois ollut
niin olisin keksinyt sut
ois susta samanlainen tullut
mitään en ois muuttanut

ohikulkijat luulee
minun seinille puhuvan
tyhjyyteen he sanovan mun kuulee
sua aina rakastan

tahdon susta kiinni pitää
vaikken sua oikeasti enää nää

en tahdo irtikään päästää
taas ilmestyt vierellein
on pakko itseään säästää
sen velkaa sulle jäin

olet joka ikinen yön ääni
kukkamerestä poimin sut
hyvä ajatus sisällä mun pääni
kun elämä on suuttunut

oot valona mun tiellä
silloin kun on vaikeaa
hullummaksi olisin tullut vielä
jos sua ei ois ollutkaan

jos sua ei ois ollut
niin olisin keksinyt sut
vuoteeseeni kuvitellut
sulle kadulla puhunut

hiljaisuutena öissä
ääriviivoissa pihakoivun
ilman sua oon kuin vöissä
ilman sua lakastun

saanhan susta kiinni pitää
vaikken sua oikeesti enää nää

en tahdo irtikään päästää
taas ilmestyt vierellein
on pakko itseään säästää
sen velkaa sulle jäin

olet jokaikinen yön ääni
kukkamerestä poimin sut
hyvä ajatus sisällä mun pääni
kun elämä on suuttunut

oot valona mun tiellä
silloin kun on vaikeaa
hullummaksi olisin tullut vielä
jos sua ei ois ollutkaan

ei sua minusta voi erottaa
jäät osaksi mieleni maisemaa

kiitos
kun olit totta hetken
nyt mun täytyy tästä jatkaa
vierelläni teet loppuretken
vaikka se olis kuvitelmaa

olet jokaikinen yön ääni
osa lempeää valon kajoa
kesäsateena saavut elämääni
en kuivuuteen hajoa

oo valona mun tiellä
silloin kun on vaikeaa
hullummaksi olisin tullut vielä
jos sua ei ois ollutkaan

kun yössä yksin vaeltaa voi kaltaisensa kohdata ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea.
ei etäisyys, ei vuodetkaan, ei mikään meitä erota kun hetken vain sut pitää sain ja unohtaa.

† nuku rauhassa pikkuinen. †

Ehkä taivaan rannan takana
me vielä joskus tapaamme.