IRC-Galleria

Mikähän nuita ihmisiä nykyää vaivaa.. Kehenkää ei voi luottaa. Kelleen ei voi sanoa mitää.. Minua nii ärsyttää nuo kaks naamaset ihmiset jotka ajattelee vaa omaa napaa ja luulee olevansa nii ovelia ettei jää kiini. Ei hele mitä pellejä. No ne jotka tuota tekee voi olla varmoja että mä teen takas JA 2x pahemmin. Oottakaapa vain. TE kaikki saatte viel katua.

Ensin ollaan niin "kaveria", sitte puukotetaa selkää ja jauhetaan paskaa, yritetään saaha toisten välit poikki. HERRAN ISÄ IHMISET ETTÄKÖ TE TAJUA ET MEILÄ ON PIENI LAPSI.. MIETTIKÄÄPÄ SITÄ JOS SAATTA OIKEESTI MINUN JA RAMIN VÄLIT NII PAHASTI SOLMUUN ETTEI PYSTYTÄ ENÄÄ JATKAAN.. Lapsi jää ilman isää. onko se teistä sit oikein???? HÄ? Ootta teki yhenlaisia pellejä.

Nyt oon jättäny mun "kaverit" omaan arvoonsa. EI jaksa enää niitä. Kyllähän mie kelpaan sillon ainako tarvii olkapäätä ja jonku jolle valittaa ko asiat on nii huonosti. Ja mie en osaa sanoa ihmisille vastaan jos ne tulee mulle huoliansa latelee. Mie oon liian auttavainen sen suhteen. Mie aina vaan kuuntele ja yritän auttaa, sitte puukotetaan selkään. Senkö mie saan palkaksi kaikesta.

No onneks mulla on kuitenki niitä OIKEITA ystäviä, joiden kans on hyvät välit ja ne jaksaa kuunnella minua ja auttaa minua hankalissa tilanteissa. Ne saa minut jaksaan vaikeimpinaki aikoina. Kiitos teille että ootte olemassa<333 en sano nimiltä henkilöitä, mutta ne tietää jotka lukee tätä..

Toivottavasti ne ääliöt jotka puukotti selkään tuntee nyt OMANTUNNONTUSKIA ja miettii pikkasen. En taho mitään anteeksi pyyntöjä, mut jos joku haluu pyytää anteeks nii tulkoot päin naamaa sanoon, en lupaa antaa anteeksi, enkä unohtaa. Sen verran paljon mua kohtaan on tehty pahaa ettei siitä nii helpolla yli pääse. Onneks en ole teillekkää kaikkia kertonu.. Ette tiä oikeestaa musta paljon mitää. Nyt oon onnellinen siitä että olen aika sulkeutuva ihminen, en helposti kerro omia suruja ja murheita kaikille.. Mutta sen sanon, että jos ne tietyt ihmiset haluaa vielä olla minun kavereita, en pysty enää varmaan koskaan luottaan teihin enkä varmaan pysty olemaan teijän kaveri ihan normaalisti. Se joka menettää minun luottamuksen ei saa sitä helposti takasin, minun luottamusta on hankala saada ja vielä mahdottomampaa saada takas...

Päätimpä tässä myös että turhaa on haikailla vanhoja aikoja ko edessä on uusia ja ehkä parempia. En mie voi vaan kokoaikaa pysyä paikallaan ko en voi unohtaa menneisyyttä. Vaikkakin se yks asia aina tulee mieleen ko katon Jannaa. Siitä en pääse yli enkä ympäri, mutta ehkä se ajan kanssa helpottaa. Nyt keskityn vain Jannaan ja Jannan hyvinvointiin. On pääasia että Jannalla on kaikki hyvin..

Tällänen tunteen purkaus tällä kertaa.. Mutta tulipahan sanottua mitä ajattelen tällä hetkellä..