Minulla olisi yksi radiokuunnelmaan liittyvä kysymys.
Muistan lapsuudesta (eli 90-luvun puolelta) elävästi radiokuunnelman kohdan (oletettavasti on radiokuunnelma yleltä tullut), joka menen suunnilleen näin;
Kaksi toisilleen tuntematonta miestä, nuori ja vanha, kohtaavat rautatieasemalla. Nurempi kysyy vanhemmalta kellonaikaa. Vanhempi vastaa, että häneltä löytyy kyllä kello, mutta hän ei aio sen näyttämää aikaa paljastaa. Tämän hän perustelee sillä, että aiheesta keskusteleminen saattaisi johtaa tuokien jutteluun, jonka kuluessa he huomasivat, että junaliput ja määränpäät käyvät yksiin, näin jatkaen ajatustenvaihtoa junassa aina perillepääsyyn asti. Silloin tuttavuus olisi ehkä jo syventynyt haparoivaksi ystävyydeksi, ja vanhempi kutsuisi nuremman kotiinsa illalliselle. Kotona heitä odottaisivat mihen vaimo sekä nuori kaunis tytär, johon nuorempi mies saattaisi rakastua, ja kenties tyttö tähän rakkauteen vastaisi. Eikä vanhempi herra halua vävykseen miestä, jolla ei edes ole kelloa.
Muuta en kyseisestä ohjelmasta muista, ja tuoki on ajan ja kirjoitustaitojen värittämä, ei siis sanasta sanaan millään tasolla.
Olen pohtinut tätä vuosia, ja muutamat tuttavanikin sen tunnistavat kuullessaan, mutta kukaan ei tiedä mikä tuo on. Jos vaikka joku kyseisen pätkän tunnistaisi ja osaisi kertoa.