Aina sen tajuaa vasta sitten, kun on jo menettäny jonkun elämästään. Saan kyl olla tosi onnellinen, et kuuluit munkin elämään hetken :) Kiitos Rasmus niistä ajoista, ja kiitos teille muillekkin, jotka kuuluitte niihin hetkiin, te tiedätte kyl :) Sillon oli ihanaa ja kamalaa... Loppujen lopuks jouduin kotiarestiinkin, kun oltiin niin hölmöjä ja tehtiin kaikkee mitä ei ois pitäny :') Mut se oli elämää, nyt se on muisto jota en unohda <3 Älä säkään unohda meitä siel pilvien päällä.
Minun olisi pitänyt olla valmis, pitänyt nähdä lähenevä loppu
Pieni vanha ystäväni, lapsi
Sinä päivänä minun oli sanottava hyvästit ja käännettävä suuntaa
Mutta en koskaan päästä irti
Lepää rauhassa rakas veli, en unohda sua koskaan<3
mä en voi vieläkään uskoa todeks että mun pikkuveli on nukkunut pois. tää on niin vaikeeta ja kuluttavaa, mut rasmus haluaa että kaikki meistä jaksaa loppuun asti. mä uskon ja tiedän sen.. mut lepää rauhassa rakas pikkuveli, kyllä me vielä nähdään. mä lupaan
apulantaa mukaillen; Sä olit perhonen jonka siivet eivät kauas kantaneet, sä väsyit olohuoneeseen.Nyt kun öisin katson tähtiin ja sun kasvos siellä nään... Nuku rauhassa pikkuinen. Rasmusta aina rakastaen, Kirsi-täti
Muistan kun olit pikkupoika, olit niin sulonen ja villi. Meillä oli omat jutut, vaikka olitkin niin nuori sillon, niin kuuluit meidän elämään isona osana. Lepää rauhassa pikkunen. Ikävä tulee olemaan, ihanat muistot jää.