Hetken jo pelkäsin, että kusin koko jutun. Epätoivo, ahdistus, pelko, mutta enää ei mitään niistä! Enää vaan odotan ja toivon, että selviin. Nyt se on totta, muutto Porvooseen, uusi elämä ja uusi minä. Enää ei tarvii kestää tätä paikkaa, ikäviä ihmisiä, jotka luulee tietäväsä musta jotain. Joku vois sanoa, että pakenen tätä kaikkee, niin kai mie sitte teen, mutta mulla on oikeus olla vapaa ja elää oikeesti. Enää kukaa ei pysty tukehduttamaan mua mun menneisyytee. Se, että oon päässy tähän pisteeseen on taas yks ihmeistä, ainakii mulle.
...ja näin jokapäiväinen selviytymispakko muuttui selviytymystahdoksi.
käytiin tossa roosalla syömässä ja sit jannu löyti muroja.... nooh.. ne oli vähä jähmettyny sillee pohjaan kiinni nii sit muro kuningas rupes ravistamaan sitä rasiaa nii oho yks kaks sieltä lentikii vähä muroja seijästä ulos:''DDD ei vittu että revettiin vähä siinä sitte : D oli vähä muroja lattiallaXDDDDD