Makaan selälläni, jalat kohotettuna kohti mökkisaunan kattoa. Kurottelen varpaanpäilläni oksankuvioita suoraan yläpuoleltani. En saa niitä kiinni, eikä se oikeastaan haittaa. Juuri nyt, mikään ei haittaa. Sauna lämpeää koko ajan. Olen maannut siinä jo hetken lämmittelemässä Henrin huppari päälläni.
Hengitän sisään, puhallan ulos. Puut rahisee kiukaassa. Ne elämöi. Kertoo tarinaa minulle. Olen ihan hiljaa ja kuuntelen. Tunnen nenässäni aivan hennon tervan tuoksun. Kurotan kädelläni lyölykiuluun, huljuttelen viileää vettä, naputtelen ylimmäistä laudetta, jolla makaan. Yhdistelen ääniä, luon tarinaa tästä hetkestä mieleeni. Väritän ajatuksiani luonnonväreillä, joita kerään ympäriltäni.
Sitten kuuluu ääni, joka täydentää tarinani. Painavia askelia vanhoissa puisissa ja vuosien kuluttamissa rappusissa. Askeleet lähenee, ne siirtyvät kuistille, sitten pukuhuoneeseen. Polttopuulaatikko löytää paikkansa oven luota ja Henri kipuaa lauteille viereeni. Hymyilen, heiluttelen vielä varpaitani katon rajassa ja asettelen vielä pääni paremmin. Kovalla puisella lauteella on itseasiassa erityisen hyvä olla. Suljen silmäni, tiedän, että Henri katselee minua koko ajan ja hymyilee leveästi. Hennosti hän silittää poskeani, kurottautuu lähemmäs, suutelee pehmeästi. Huulet siirtyvät kaulalle, ote ympärilläni tiukkenee. En voi muuta kun hengittää tyynesti ja pitkään, pienellä väreellä.
Jos rakkauden voisi nähdä ilmassa punaisena, koko tuo pieni huone hohtaisi punaisenaan. Rakkaani nousee takaisin istumaan, nostan jalkani hänen syliinsä. Tunnen onnellisuuden itsessäni ja nään sen huokuvan Henristä. Nousen itsekkin istumaan, kun huomaan Henrin tuijottavan huvittuneena kiuasta.
"Mitä sie mietit?", kysyn
"lähinnä noita teollisestivalmistettuja kiukaankiviä... ja sitä kuinka onnellinen oon, että saan olla just tässä"
Halaan Henriä, painan pääni hänen kaulaansa vasten, unohdan itseni siihen. Hetki on hauras, melkein lasinen, mutta se kestää ikuisuuden muistoissa.
Ärsyttää kun joka kerta kun melkein joka kerta kun kirjautuu tänne sisään, tulee ilmoitus siitä että "yksi uusi ♥ sisältöösi". -.-
Ja sit kun menen katsomaan, ne on aina joltain randomeilta teineiltä. Jotka vaan heittelee sydämiä hulluna ympäriinsä siinä toivossa, että saisi takaisin sydämen. Ja saisi kerättyä noita maailman turhimpia natsoja.
Ookoo.
Poistin siis tästä suivaantuneena itseltäni koko hiton sydäntoiminnon näkyvistä. Eli mulle voi edelleen kyllä kuka tahansa antaa niitä sydämiä, mutta niistä ei tule mulle itselleni ilmoitusta enkä pysty niitä näkemään lainkaan.
Eli jos sydämiä heitätte, pistäkää sitten kommenttia kanssa. Muuten se ei tee mulle mitään kun en siitä mitään tiedäkään. Mutta loppuupa ainakin mun otsasuoneni turha pullistuminen kun ei tarvitse katsella kun joka kerta sisään kirjautessa joku j0rmasd tai änsku96- ym. randomi paiskaa mua sydämellä. :/
Kokeilen nyt ainakin hetken näin. Katsoo jos joskus jaksan ne sydämet sitten takasin lisätä.