Parisuhtees kaikki on kyse rajan asettamisest=jos ylität, it's over. Ei selittelyitä.
Mut mun (ja käsittääkseni monen muun) ongelma on se, et annan loputtomii mahiksii ja pidän kii mieluummin tutust ja turvallisest, ku lähtisin kohti uutta ja pelottavaa.
Pettäminen on ainut asia, jota en jää kattelee ja yrittää korjaa asioit, mut kaikes muus joustan liikaa ja siedän ihan vitusti bullshittii.
Ja tää on ihan vitun 0/5 tilanne, koska naiset on siit kivoi, et jos ne haistaa sus mitää luonteenheikkoutta, edes vähääkää, ne alkaa armotta hyväkskäyttää sitä ja jos kuuntelet tarkkaan, kuulet miten testosteronis hitaasti vähenee ja sulle kasvaa viis vagÃnaa.
Mun suhteiden alkuvaiheis kaikki näyttää paremmalt, sillon ku viel tutustutaa, sillon oon alfa romeo, yksinkertasest syyst: en välitä tarpeeks.
Ku en viel välitä tarpeeks, mulle on ihan yhdentekevää kenen kaa se puhuu, miten se puhuu, kenen kaa se viettää aikaansa jne ja sillon ku ei välitä näist asioist, puheenaiheet ei ikinä mee mustasukkasee mökötyksee tai raivoomisee, vaan voi keskittyy vaa läpänheittoo ja rentoo jutusteluu. Ei oo menetyksen pelkoo. Koska ei viel tiedä mitä menettää.
Mut jossain vaihees tulee tunteet peliin pakostaki ja tuntee jo sen ihmisen niin hyvin ja kuinka ihana se on, ni sit alkaa hiipii ajatus mieleen siitä, et entä jos sen menettääki?? :O
Tunteet puuttuu peliin ja must muuttuu beta faggot, joka ei yhtäkkii enää tiiä miten naisii pitää osaa käsitellä ja niiden loputtomii mindgameihin suhtautuu, pyytelen anteeks liian helposti, mukailen sen muijan mielipiteit, en pysy tarpeeks vahvana omis kannoissani yms säälittävää burgerikomeropaskaa.
Pitäis vaa osaa sanoo "fine, gtfo sit mee panee sitä jos huvittaa, mut älä tuu mun luokse takas" koska naisten aivot toimii siten et jos ne oikeesti välittää, ne tulee takas joka kerta. Sen takii naiselle "tervemenoa" sanomises ei oo mitää muuta ku voitettavaa:
Jos välittää, se tulee takas ja saat pildee.
Jos ei välitä, se ei tuu takas ja sillon sun ei täydy enää vaivaa päätäs asial.
Ennen mitää vakavaa, jos mun jutut ei miellytä sua=gtfo
Jos mun käytös ei miellytä sua=gtfo
Jos mun mielipiteet ei miellytä sua=gtfo
Jos mun naama ei miellytä sua=gtfo
Jos mun huumorintaju ei mielytä sua=die
Sen jälkee ku jotain vakavaa, jos mun jutut ei miellytä sua=kyllä rakas
Jos mun käytös ei miellytä sua=kyllä rakas
Jos mun mielipiteet ei miellytä sua=kyllä rakas
Jos mun naama ei miellytä sua=kyllä rakas
Jos mun huumorintaju ei mielytä sua=kyllä rakas
Oon mustasukkanen ;)
Mun ahtaassa mielessä naiset ja miehet ei voi olla kavereita. Se on sama yhtälö ku lintu ja kala yrittäis chillaa. Molemmil on ihan eri ajatusmaailma ja ympäristö mis elää. Sosialisoida voi ja tulla toimeen samois porukois, mut kenelle teist menis läpi jos teiän nainen sanois menevänsä miespuolisen "kaverinsa" luokse pyjamabileisii ja jäis sinne yöks? "mitään ei tapahtunu" on monen mielest helppo lause hiljentämää kaikki skeptikot.
Naiset on niin naiivei ja huolettomii mitä tulee miesten kaa olemisee ja te voitteki pitää sitä vaan viattomana ajanviettona, mut voin luvata teille et jokanen sinkkujätkä jonka tunnette, on vähintää 5 kertaa fantasioinu teiät painimas kyklooppinsa kaa ja miettiny sheivaatteko. Me nyt vaan satutaan tykkää pillusta ja koska meil harvoin on varaa valita, toisin ku teil, meille kelpaa kaikki.
Not me though lol, välil häpeen silmäni päästä millasii löysii lorttoi te tääl galleriassaki kuolaatte
Mut anyway, poikaystävänä oon täys floppi, en sen takii etten kohtelis teit hyvin, vaan koska oon liian periksantava, enkä kykene asettaa rajoi...mut kasuaalina rakastajana oon aika mehu
