Tutustuin siel leiril ihan hirveen moneen ihanaan ihmiseen, ja yks on ylitse muiden. Nimittäin yks Tino. Eli siis, yks näist tytöist kenee tutustuin, Pinja, suunnillee pakotti mut menee juttelee sille, ja oon nyt todella kiitollinen Pinjalle. Tino on tosi mukava ja viel kirsikkana kakun päälle söpö. Sitte ku tuli vika päivä, ni rupesin MELKEIN itkemään ku halattiin, sillä mä tiesin ettei nähä varmaa vuotee. Sitte lähettii ton meiän PVPK : laisen kans ettii Lemin autoo, ni näin Kotkan auton jossa istu Tino ja sit mä vaa jäin jäätämää ja itkemää siihe ku katoin mite ne vaa lähti sieltä. En olis ikinä halunnu muute päästää Tinosta sillon irti kun halattii. Pitää nyt kattoo et pääsenkö millo käymää Kotkas.