Tänään onnistuin tuhlaamaan koko päivän katsomalla kahta eri Sherlock Holmes-sarjaa. Jenkkiversion nimeltään Elementary(Suomessa jostain helvetin syystä nimellä Holmes NYC) ja brittiläinen 2010 tuotettu, kekseliäästi nimetty Sherlock.
Jenkkiläinen Elementary on varsin kekseliäs ja modernisoitu rebootti jo kaavoihin kangistuneelle Holmesille. Lucy Liu esittää Watsonia, nuori Holmes muuttaa Amerikan puolelle ja kaikkea muuta hulvatonta. Sarjassa on niin paljon sarkasmia ja synkkiä tilanteita että ilmasto muistuttaa Housea huonona päivänä. Ja ehkäpä siksi sarja on myös niin mukava, koska House oli parhaimmillaan samalla tavalla sarkastinen ja antisosiaalinen nero.
Brittiläinen Sherlock sen sijaan on ensimmäisen kahdenkymmenen minuutin jälkeen niin takuuvarma brittisarja kuin olla taitaa. Nelois-murhasta huolimatta ensitapaamisesta lähtien sarjassa on englantilainen tuttu kevyt tunnelma. Missään vaiheessa ei sarjan synkkyys saavuta samanlaisia sfäärejä kuin amerikan serkkupoika.
En vielä ehtinyt katsella kuin yhden jakson brittisarjaa,ovathan jaksotkin 1,5tuntia pitkiä, mutta Sherlock tulee olemaan ainakin yhtä viihdyttävä, ellei parempi, kunhan olen päässyt sarjan loppuun.
Lupaa huonoa seuraavan päivän tuottavuudelle.