Näin mulle yhden tärkeimmistä ihmisistä tänään pitkästä aikaa ^^ mutta vaan vilaukselta. Ikävä on ollu. :( Mutta yritän sitä unohtaa silleen.. :/ Ei pojista oo tavallaan,ku harmia. Se vaan on hankalaa unohtaa se : /
Jos sua ei ois ollut
Niin olisin keksinyt sut
Ois susta samanlainen tullut
Mitään en ois muuttanut
Ohikulkijat luulee
Minun seinille puhuvan
Tyhjyyteen he sanovan mun kuulee
Sua aina rakastan
Tahdon susta kiinni pitää
Vaikken sua oikeesti enää nää
Vaihtoehtoja miehissä on ollu mutta ei viel sitä oikeaa ole löytyny. joka saa mut nauramaan, onnelliseks, vakiintuu ja rauhottuu, olemaan tässä elämässä sitä mitä kuulun, ettei mun tarvitse pelkää mitään, saan viereeni öiksi, kertoa kuinka hyvä mulla on sen vieressä jne.. Onko niitä edes? Onko mun rakkaus elämä mennyt menneisyyden myötä? entä jos en pysty enää koskaa rakastuu... haluan olla onnellinen ja aloittaa alusta mun elämän puhtaalta pöydältä. Saada töitä tai päästä jonnekkin kouluun, olla uskollinen,rakastaa sydämmeni pohjasta. Onko tää mun unelma enää koskaa mahdollista vai oonko pilanu kaiken lopullisesti...
Sun vieressä on lämmin, ku ulkona on kylmä
Kun sua hellin, oon aina taivaas
Tiedän mitä etsin, kun sut löysin
En osaa olla yksin, kun sain sut
tuli muuten mullekki mieleen ku luin sinimörön merkintöjä, että määki haluan miehen! ja ärsyttävää ku asuu tällasessa paskassa paikassa missä ei asu yhtäään ketäään. :<
ei siis YHTÄÄN KETÄÄN.
Toooosi ärsyttävää.
Ja niin.
Tuli nyt tämäkin teille selväksi. :u
Että niin.
Joo.
Täähän alkaa käydä tyhmäks. o_O
Tää kaikki sattui liian lujaa pieneen enkeliin,
Joka kaiken turhaan antaneena särkyi asfalttiin.
Nyt hän yksin valvoo ja laiturilla odottaa,
Että laiva saapuu ja sirpaleet pois kuljettaa.
Nyt piirrät jäljet rakkaudestas naistenhuoneen seinään.
Nyt vain elät maailmaa, jota kukaan toinen ei nää.
Nyt kukaan ei sua tajuu, et osaa enää katsoa silmiin.
Moni tahtois silti sua koskettaa, moni tahtois sut herättää henkiin...