IRC-Galleria

Settilista oli mainio kanssa. Vaikken mitään biisiä kokonaan osannutkaan niin sanoja oppi nopeesti ja huudettua tuli.

Älä etsi minua kirjastosta, siellä en osaa enää lukea.

Illan aloitti Random Eyes. Kyseinen yhtye oli allekirjoittaneelle tuttu Maanalaisen levykaupan (Kristillisen musiikin erikoisliikkeen) mainoksesta ja ja yhtyeen erittäin limaisesta laulajasta Christian Palinista (X-Factor). Ja ennakko-odotukset olivat sen mukaiset. Ei mitenkään erittäin hyvät lähtökohdat siis.
Portugalilainen limanuljaska siis luotsaa bändiä, joka soittaa mielestäni erittäin juustoista, tasapaksua ja moneen kertaa kuultua melodista hard rockia powermetal-vaikuttein. Siinä hieman genrerunkkausta.
Eipä siinä, letti liehui ja kitarat vinkui. Kitaristeja oli btw kolme. Näiden lisäksi lavalla heilui vielä basisti ja tietysti laulaja. Välillä oli hieman ahtaannäköistä. Keikan aikana saimme tietää, että kaksi kyseisistä tiluttajista olivat uusia. (Toinen heistä suoritti tulikasteensa vinguttamalla kitarasoolon. Joka oli melko tylsä.) Adoptoiko bändi kenties kodittomia kitaristeja? Biisejä en tuntenut ja koko bändin olemus ällötti, joten seurasin keikkaa mahdollisimman sivusta. Onneksi tämä soitti vain 20 minuuttia. Meinasi hajota naama.

Seuraavana lavalle nousi Kill the Romance. Omistan kyseisen bändin levyn, olen kuunnellut sen puhki monta kertaa ja pidän bändistä, vaikka se ei lempibändieni kärkipäähän kuulukaan. Joten tämä oli erittäin tervetullutta vaihtelua Random Eyesiin.
Pääsin eturiviin. Bändi oli todella kova ja energinen. Ottaen huomioon, että bändin oikea laulaja oli sairaalassa vaimonsa kanssa saamassa lasta ja sijaislaulaja oli löydetty todella lyhyellä varoitusajalla. Tästä vedosta jaksoin jopa nauttia. Soittivat muunmuassa I'm Aliven, Tresspasserin ja Inner Cellin, juuri ne joita olin odottanut. Lisäksi settilistaan kuului Arch Enemyltä lainattu Revolution Begins (vihjeenä saksalainen pillu ja ruotsalainen pumppu) ja uusi biisi, joka kuulosti todella hyvältä.
Pitkälettiäijät heilui lavalla ja kunnon metalli ärjyi. Voiko muuta toivoa?

Seuraavaksi lavalle päästettiin illan pääakti eli Machinae Supremacy. Niille, joille bändi ei ole tuttu, kerrottakoon, että bändi soittaa ns. SID-metallia. Eli metallia, johon on sotkettu Commodore kuusnelosen musiikkia.
Laulaja esitteli bändi ja että "they are from the internetz". Vähän nörttimeininkiä siis. Yleisössäkin näkyi muutama melko nörtin näköinen pitkälettimies. Mikä oli mielestäni aika suloista.
Bändi itsessään oli TODELLA energinen. Yleisö oli mukana heti alusta asti. Minulla ei oikeastaan ollut mitään ennakko-odotuksia bändin suhteen. Olin miettinyt, että miten bändi toimii livenä vai toimiiko ollenkaan. Mutta toimihan se. Aivan helvetin hyvin. Levyllä MaSu kuulostaa hyvältä, livenä todella munakkaalta.
Settilistasta jäi mieleen ainakin GImme More (sid), Truth of Tomorrow, I Know the Reaper, Through the Looking Glass, Nova Prospekt, Dark City, Player One ja henkilökohtainen suosikkini Indiscriminate Murder Is Counter-productive.

Yksi parhaimmista keikkakokemuksista tänä vuonna ehdottomasti.

Lippu ostettu!

http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=2268051

"Tämä on Suomen paras keikkapaikka!"

:))))