IRC-Galleria

Oli tuossa Nellillä juoksut, niin koirapuistoon ei ollu asiaa hetkeen.

Nyt huomasi jo syksyn olevan turhan pitkällä, kun koko päivä varsin hämärää, tarvitsee varmaan hankkia valovoimaisempaa objektiivia.


Sonja näyttää, kuinka kalikka otetaan ilmasta, Suvi seuraa.

Nelli ja Suvi tappelevat kalikasta

...ja välillä peuhataan...

Emäntä se otti ja läks ja pakkas laukkunsa.

...lähti Mallorcalle viikoksi!

Onneks itsellä kesäloma menossa vielä, niin ei tarvinnu mitään poikkeusjärjestelyitä tehdä koiran hoitamisen suhteen.

Siitäkin huolimatta, että parisängyssä on yks paikka vapaana, tää meidän koiruus se vaan hakeutuu aina siihen mun paikalleni.

Tässä nää päivät on menny koirapuistoissa ja välillä käyty uimassakin. Mitä tuleva viikko tuo tullessaan, ei voi vielä tietää. Kuvaamaan tuon kanssa on vähän hankala mennä, kun kuvaamiseen tarvii kaksi kättä. Toki kyllähän se yksin kotonakin pärjää, mutta kun tottunut huomioon, niin mieluusti huomiota jaan. Tuppaa vaan noi kuvausreissut venymään ;)

Oheinen kuva otettu tällä viikkoa tuossa viereisessä Viirapuiston koirapuistossa. Kuvassa tappelemassa heinästä myös viereisen korttelin toinen kultsu.

Mikäs sen kivempi yllätys, kuin huomata taas kaapelin katkenneen. Vaikkei koiruutemme olekaan enää hetkeen syöny laturien johtoja tahi hiirten (tai sitten ne on piilotettu paremmin), niin ilmeisesti Tara Labs Klara oli sen verran houkuttelevaa, että piti kaiutinkaapeli purra poikki.

Tai sitten tämä oli vain silkka vihje, että hankis poika paksummat kaiutinjohdot. No, 280 cm lyheni se piuha... onneksi on aikanaan tullut hankittua vähän ylimääräistä, niin eipä tarvinnut kaiuttimien sijaintia alkaa miettimään uudelleen ja sai ajoissa Dj Orionin perjantaisen lähetyksen soimaan.

Kesällä ehk ois meillä myynnissä saksanpaimenkoiran,labbiksen ja valkosenpaimenkoiran risteytyksii :3



Emä:

Liekö joululla jotain tekemistä sen suhteen, että kaupoissa on taas karkkivalikoimat parantuneet. Toki harvassa on vielä kilon ja sitä suuremmat paketit, niin tarvii tyytyä sitten tuollaiseen 800g kokoon.

Ja juuri kun oli tarkoitus aloittaa herkuttelu, tuumasi Nelli, että tämä(kin) on hänen.

Äiti tässä pitkin päivää soitellu ja kertonu kuulumisia Mikkelin koiranäyttelystä. Minni on ekaa kertaa ihan täyskasvusena sellasessa, että jännityksellä odotin tietoja menestyksestä...

Ja meni niin helvetin hyvin, et en ois ikinä osannu odottaa jotain tällasta:
1. Sai ERI'n ja voitti oman luokkansa (käyttöluokan).
2. Voitti parasnarttu - luokan ja sai SERTIN!!!
3. Oli VSP, eli vastapuolen paras.

Eli voitti oman luokkansa, joka oli jo hyvä juttu. Voitti parasnarttu -luokan ja sai ekan sertinsä :D Kun on kolme sertiä kerätty, niin meidän Minnistä tulee (jos tulee) Suomen muotovalio! Ei kuitenkaan ihan rotunsa parhaaks yltänyt, mutta vastassa olikin oma isä, Adventurer's Taittinger. Marttihan on pärjännyt ihan helvetin hyvin, kun nimen edestä löytyy kaikki nämä merkinnät; C.I.B FI&BALT&EE&RU&RKF&LV<&BY MVA EE JMVA EEV-06 RKFV-07 KAUNASV-08 BALTV-09 EE&FIJV-06. Että juu... Äitihän ei tällä kertaa ollut kehässä, vaan Minnin kasvattaja Tiina, joka sitten sanoi että pitäis käyttää nyt kaikkissa mahdollisissa näyttelyissä, samoin Martin omistaja sanoi näin.

Arvatkaa vaan, oonko ihan helvetin onnellinen ♥