Muuttaminen on pirun kallista ja kiva kuunnella saarnaa mutsilta siitä, kuinka se onkin minun vika.
Säästämisyrityksiä on ollu lukemattomia, mutta joka hiivatin kerta ilmennyt suurempia menoja horisonttiin kuukauden päästä siitä, kun säästäminen aloitettu.
Pitääkö sitä mennä myymään itseään kadulle (tai näille galleriaperversseille), jotta saan muuttaa ilman vaivaa?
Sossutuilla (400 euroa) elää tai pysyy ihan hengissä. Alkukuusta on viel hyvin varaa ostaa ruokaa. Kaupassa vaan pitää miettii sitä kulutusta ettet vaan osta sitä tuorepuristettua mehua vaan sitä rainbow tiivisteversiota. Kuun lopun lähestyessä iskee se stressi kun tilin saldo lähestyy nollaa. Pitää jännää et riittääkö rahat ja olla entistä tarkempi kaupassa. Noh hyvällä lykyllä ja tarpeeksi korkealla stressitasolla kuun lopusta jää viel vähän ylimäärästä ens kuullekkin millä saa ehkä ne uudet kengät tai takin alennusmyynneistä. Ne joilla ei rahaa ole miettii sitä sitäkin enemmän. Terveellinen ruoka on vieläpä sitä kalliimpaa. Juustohamppari on salaattia halvempi.
Mikä olisi mielenrauhan hinta? 700 euroa + vuokra. Sillä saa jo suht koht vapaasti tehdä ruoka-ostoksia. Voi ostaa sitä tuorepuristetun mehun halpisvaihtoehtoehtoo ja ostaa ehkä sisäfileenkin. Tyttöystävän voi viedä leffaan ja syömään pikaruokalaan. Voi hankkia ne vaatteet mitä tarttee ja panostaa viihteeseenkin.
700 euron jälkeen alkaa jäädä säästöjäkin. Puskurirahastoa tai isompia hankintoja varten. Millä voi hankkia television, tietokoneen, tai käyttää kissan eläinlääkärissä tms. Vaikka rahalla ei saa rakkautta eikä onnea, niin rahattomuus voi tehdä onnettomaksi. 700 euroa kuussa riittää mielenrauhaan.
Kirjoittaja on matalapalkkainen sossupummi opiskelija, jonka huippu ansiot on olleet 1400 euroa kuussa.
Poikkean tavallisista galleriatavoistani ja kerron nyt jotain. Tai listaan. Miten vaan.
1. Minulla ei ole sänkyä. Nukun ilmapatjalla. Ilmapatja on ehkä 160 cm pitkä. Minä olen 157cm pitkä. Tarvitsen iiiison nukkumapaikan. Hankkikaa minulle vuodesohva. Kiitos.
2. Ugissa on koti. On koti vaikka kuinka tiedoissani lukisi kotikuntana Helsinki. Ja voin sanoa, että joskus on koti-ikävä. Tai sitten mulla on vaan ikävä ruokaa. Ja ilmaisia vihanneksia. Ja pesukonetta.
3. Kärsin rahapulasta vaikka tilini onkin vielä kaukana nollasta. Tarvitsen säästötilin niin ei tule niin köyhää oloa.
4. Minulla ei myöskään ole lamppua, joten täällä on vähän huono kirjoittaa mitään käsin. Ja ainehan pitää kirjoittaa käsin. Ja aineenhan pitää tietty olla huomenna valmis. JES JES JES
5. Meillä ei ole imuria eikä ole harjaa ja meidän lattialla on sipsejä. HNGH NUOLKAA NE POIS
6. Tulkaa tökkimään mua
7. Oon hakeutunut jostain kumman syystä koulun ympäristöraatiin ja oppilaskunnan valtuustoon ja haluan vielä hallitukseen ja torkkelilähetiksi ja tutoriksi ja joku tulee vielä kysymään multa, että miten mulla riittää aikaa? No ehkä siksi etten tee läksyjä enkä lue pikkukokeisiin ja saa upeat tulokset... Mikä mua vaivaa?
8. Tulkaa kirjoittamaan mun aine
9. Oi jutkuu
Se on niin cool
En tiedä ottaako peppuun...
Oi jutkuu
Tule homotutkakseni
Vaikka Matun kohdalla
Meni tutkailu pieleen...
10. Syvennyn nyt siihen aineeseen vaikken ajattelekaan laumailua. Enkä saa edes kirjoittaa aineeseeni sanaa laumailu KOSKA SE EI OLE KIRJAKIELTÄ.