Hain juuri pyykkiä ja pysähdyin pitkäksi aikaa ulos istumaan. Siellä on niin kaunis yö. Harmittaa että ehdin jo ottaa unilääkkeen, olisin muuten lähtenyt pitkälle kävelylle. Käsittämättömän upea ilma. Päivällä ei ikinä ole näin kaunista.
Niin monet ihmiset ovat tolkuttaneet minulle että päivärytmini on väärin, että olen melkein jo alkanut itsekin uskoa siihen. Että ihmistä pitäisi nukuttaa yöllä, ja päivällä pitäisi olla virkeä. Olen yrittänyt jumalauta! Koko vitun elämäni nukkunut yöllä ja ollut hereillä päivällä, vaikka aina olen ollut pimeän aikaan virkeämpi. Koulu meni päin persettä koska olin kaiken aikaa niin vitun väsynyt koska piti elää luonnollisen rytmini vastaisesti.
Kaikki omakohtaiset kokemukseni puhuvat sen puolesta että minä ihan oikeasti olen virkeämpi yöllä, ja päivällä minua väsyttää ja on muutenkin huono olo. Mutta tätä on aivan mahdotonta saada tungettua "ammattihenkilöiden" nuppiin, koska "ihmisen luonnollinen päivärytmi lässynlässynlää."
Ärh. Olisi vielä paljon sanottavaa, mutta lääke alkaa jo tylsyttämään terää. Ja raivokin laantui. Miksi aina raivostun kaikesta? Nytkin olin ensin haltioissani upeasta yöstä, mutta sitten siirryin taas ajattelemaan ärsyttäviä asioita.
En pysty jatkamaan tältä erää vaikka haluaisinkin. Pitikin ottaa tuo pilleri. :D Hyvää yötä.
oltiin adan kans pikkulotalla yötä !
ensin käytiin kaupungissa ettiin jotain henkilöö sitte mentii lotalle syömää sitte katottii MAAILMAN paras leffa fc venus ja sitte mentii lotan huoneesee nukkuu mutta me ei nukuttu vaikka ada raivos mulle ja lotalle ku naurettii 8)
"nyt on aika koittanut"
"täällä on iha varmasti joku piikki! SUN PATJASSA ON NEULA"
"nyt roihahti!"
"jos ette sammuta valoja alan huutaa!"