IRC-Galleria

I have only happy endings

In reality, I just dying slowly
like beautiful withering rose

Pienen eskapistin harmoninen ja eteerinen laakso?

Mulla siihen liittyy univelkaantumista ja todellisuuspakoilua. Kuuden Charmedin jakson jälkeen voin virallisesti infota teille että fuck the world, musta tulee noita.

Kulutan aikaa,
todellisuudesta harhailen.
Haavemaailmassa seikkailen,
eskapistisiä ajatuksia päästäni repäisen.

Väliverho putoaa,
ja alaston ihminen maailmalle kuvataan.
Tervaiset keuhkot, ja punoittavat silmät.
Miksi arkea kaikki näin pelkäävät

Ajatus kirkas, mieli niin valoisa.
Pilvetön taivas ja lumiset puut,
taivaalla paistaa aurinko ja kuu.
Harmaa rusakko, ja huurteinen suu.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Tänään vain kirjoitain, hyvä päivä. Vähän on yksinäinen vaan. Hauskaa miettiä että kohta on ystävänpäivä ja oikeesti mä oon yksin :) En haluis olla kyllä, mutta minkäs teet. Toisaalta jos tällänen 18 vuotias julli alkaa katkeroituun niin jo on maailmakirjat sekasin. Mulla on varmasti monta ystvänpäivää vielä eessä. Ehkä niistä jonkun saan viettää oman rakkaan kanssa. Toivoa löytyy aina, ja eihän sitä tiedä vaikka joku mut tästä tänää tai huomenna pokaiskin. Tuntemattomat on herran tiet.

No odotellessa tulevaa ei voi kun odottaa, ja yrittää kuluttaa aikaa. Huomisestani en vielä tiedä, mutta nyt en ainakaan ala käpertyy vaan nostan tunnelman kattoon ja alan laulaan. Oikein piristävän nauravaista lauantaita kaikille koppakuonoille ja murmeleille :)

- Teemu

Pitkästä aikaa kunnon leffaviikonloppu!
Eilen Angelina Jolie -minimaratoni: Salt ja Mr. & Mrs. Smith, tänään tähän mennessä Up -kohtikorkeuksia, Uneton Seattlessa ja Toisenlainen Tyttö, tiedossa seuraavaksi Vares - Ykstiyisetsivä, V2 - Jäätynyt Enkeli ja 22 Bullets. Huomiseksi suunnitteilla The Passengers, Neverwas ja Mr. Nobody.

Salt oli kyllä ihan älyttömän hyvä. Se oli lähinnä sellainen herätevalinta Filmtownista, kun teki mieli jotain vähä menevämpää tuon Up -animaation rinnalle, mutta ei kyllä kaduta. Jolien loistosuorituksesta innostuneena katoin Smithit perään, kun muistin, että se tuolla hyllynperukoilla on, joten Up jäi kivasti sitten sellaseksi kevyeksi lauantai aamun aloittajaksi. Tosin oli kyllä vähän pettymys, odotin siltä paljon enemmän.
Uneton ja Toisenlainen Tyttö oli entuudestaan tuttuja varmoja valintoja, jotka nappasin mukaan, kun eilisen leffoja olin palauttamassa. 22 Bullets oli sitten se tämänpäivän herätevalinta ja saa nähdä miten se uppoaa. Pitkän hömpppä/piirretty/komedia vaiheen jälkeen olen taas alkanut janota kauhua, trillereitä ja actionia. Varekset on loistavia suomalaispätkiä, joiden uudelleennäkemistä olen himoinnut tässä pariviikkoa. Isä meni perjantaina kyseiset filmit kokoelmiinsa hankkimaan, niin täytyyhän ne sitten heti koeajaa!

Pakko myöntää, että täydellisen katastrofaalisen ja stressaavan viikon jälkeen en keksi mitään parempaa tapaa viettää paria vapaapäivää!

Muutaman viikon ajan olen harkinnut leffablogin aloittamista, mutta en ole saanut aikaiseksi sellaisen väsäämistä. Ehkä tämä romaani tänne oli se viimeinen niitti ja täyty ryhtyä pikku hiljaa tuumasta toimeen.

Sunlight coming through the haze
No gaps in the blind
To let it inside
The bed is unmade
Some music still plays

TV, yeah it's always on
The flicker of the screen
A movie actress screams
I'm basking in the shit flowing out of it

I'm stoned in the mall again
Terminally bored
Shuffling round the stores
And shoplifting is getting so last year's thing

X-box is a god to me
My finger on the switch
My mother is a bitch
My father gave up ever trying to talk to me

Don't try engaging me
The vaguest of shrugs
The prescription drugs
You'll never find
A person inside

My face is mogadon
Curiosity
Has given up on me
I'm tuning out desires
The pills are on the rise

How can I be sure I'm here?
The pills that I've been taking confuse me
I need to know that someone sees that
There's nothing left I simply am not here

I'm through with pornography
The acting is lame
The action is tame
Explicitly dull
Arousal annulled

Your mouth should be boarded up
Talking all day
With nothing to say
Your shallow proclamations
All misinformation

My friend says he wants to die
He's in a band
They sound like Pearl Jam
The clothes are all black
The music is crap

In school I don't concentrate
The sex is kind of fun
But just another one
Of all the empty ways
Of using up a day

How can I be sure I'm here?
The pills that I've been taking confuse me
I need to know that someone sees that
There's nothing left I simply am not here

Bipolar disorder
Can't deal with the boredom
Bipolar disorder
Can't deal with the boredom

You don't try to be liked
You don't mind
You feel no sun
You steal a gun
To kill time

You're somewhere, you're nowhere,
You don't care
You catch the breeze
You still the leaves
So now where?

Vaahtosin vähän yhdellä foorumilla ja tulin ajatelleeksi samoja ajatuksia joista täälläkin joskus vaahtoan, joten pistetään koko postaus tänne. Selitän liian lyhyesti ja kiireisesti kun ei ollut tarkoitus tehdä blogimerkintää, mutta kaipa siitä saa selvää vaikka en tunkenutkaan tekstiä täyteen sivistyssanoja.

--

Toissapäivänä katsottiin Terry Gilliamin leffa Tideland. Karu ja surullinen kertomus tilanteesta jossa todellisuuden pakenemisesta on tullut elinehto. Se olisi herättänyt ajatuksia, mutta olin ajatellut samat asiat ennenkin moneen kertaan ja leffa vain muistutti niistä.

Henkilökohtaisesti en pidä todellisuuspakoa negatiivisena asiana. En edes tykkää käyttää tuota sanaa, mutta se on helpoin keino kertoa mistä ilmiöstä nyt puhutaan, joten olkoon.
Lapset "pakenevat todellisuutta" kaiken aikaa, eli leikkivät ja elävät mielikuvitusmaailmoissa. Antavat kasvot asioille joita ei ole olemassa samassa mielessä kuin vaikkapa tiiliseinää, mutta jotka ovat silti todellisia.
Aikuisten ihmisten kohdalla tuota ominaisuutta pidetään hulluutena, ja niinpä sitä aletaankin hyvissä ajoin kitkemän lapsista, tai sitten muuten vain muokkailemaan. Riistetään pois aidot uskomukset, sellaiset jotka löydetään itse, ja annetaan tilalle jotain valmista. En ole varma onko pahempi asia tehdä tuolla tavalla, vai kitkeä kokonaan kaikki "epätodellinen".

Ehkä se minua eniten nyppiikin. Jopa tämänkaltaisen lapsenmielisen hulluuden kohdalla ollaan niin epätasa-arvoisia. Mielikuvitusmaailmassa saa elää jos se on sovinnainen mielikuvitusmaailma, lue: jokin valtauskonnoista. Sitä tietä voi kulkea vaikka kuinka pitkälle ennen kuin alkaa tulemaan hullun leimaa. Mutta annapas jos näet vaikka keijuja ja juttelet niille, sitä lähdetään kitkemään terapian ja lääkkeiden avulla, tai ehkä jopa manaamalla jos asut vähän konservatiivisemmalla seudulla.

Tunnen yhden ihmisen joka uskoo lujasti että peikkoja on olemassa. Hänen uskonsa lämmittää ja rohkaisee minua.
Eräs toinen kaverini uskoo taistelevansa yksin jonkinlaisia näkymättömiä valloittajia vastaan. Se saa hänet tuntemaan itsensä tärkeäksi ja antaa hänen elämälleen tarkoitusta.

Useimpien "todellisessa maailmassa" elävien ihmisten mielestä nämä mainitsemani henkilöt olisivat hulluja. Samaten sellaisten ihmisten mielestä jotka itsekin kävelevät toinen jalka rajaviivan päällä(uskovat johonkin), koska kyse on heille vieraista uskomuksista. Tämä minua närästää.

Todellisuus ei ole mikään itseisarvo. Päätin sen kauan sitten, ja huomasin vasta sen jälkeen että "todellisuus" on pelkkä sana, veteen piirretty viiva. Yhtä pysyvä käsite kuin sateenkaaren pää, se vain vaihtaa paikkaa kun yrität lähestyä sitä. Ei ole mitään rajaa todellisen ja epätodellisen välillä, paitsi jos määrittelee todellisuuden kaikeksi kuolleeksi ja liikkumattomaksi joka ei osaa ajatella. Eikä siinäkään tapauksessa, sillä vaikka maapallo olisi pelkkä kylmä kivikasa, sen atomit värähtelisivät ihan yhtä lailla, eikä maailmankaikkeus huomaisi eroa.

Pitkä pälätys lyhyesti: Lohikäärmeitä on olemassa.

The Imaginarium of Doctor Parnassus <3
Joo, ja oli Helsingissä muutenkin ihan kivaa. Käytiin Jannen kanssa katsomassa lauantaina päivänäytöksessä How To Train Your Dragon (en toki ollut innostuneempi kuin kukaan salissa istuneista lapsista :´D) ja sit menin itsekseni illalla katsomaan tän.
Ja siis... Voi hyvä jumala se oli UPEA.
Saatanan pieni sali, mutta hyvä äänentoisto, tosi kaunis elokuva ja samassa rainassa Heath, Jude ja hra. Depp JA LILY COLE. Zomg.
Osa minusta istuu vieläkin siellä leffateatterissa.
En minä tiiä. Rakkaus. Ja nuo Heathin korvaukset oli aika onnistuneesti selitetty ja nii.
...Katsokaa se. Pirulla on knalli päässä <3

A nightingale in a golden cage
That's me locked inside reality's maze
Come someone, make my heavy heart light
Come undone bring me back to life

A nightingale in a golden cage
That's me locked inside reality's maze
Come someone, make my heavy heart light
It all starts with a lullaby

Journey, homeward bound
The sound of a dolphin calling
Tearing off the mask of man
The tower my sole guide

This is who I am
Escapist, paradise seeker
Farewell, time to fly
Out of sight, out of time, away from all lies

Juuri tällainen olotila tällä hetkellä.
Voisinkin <3

tuli sitte taas vaihteeks vähän matkusteltua ympäri maailmaa. On se kätevää, kun voi tälleen huonossa ryhdissä löhöten mennä vaikka minne. huaah. nojoo, parempi tää ku ei mitään. google earth on kotini. löysin monta unelmien kämppää taas, ah. ja sitte!! puerto de la cruzin kiinalaisen kuvassa! ihanku denwi ikkunassa. eiiij ;-;

"Wow, I have been on Interpals for like 1.5 years and ur the only girl that has ever seem so interested in me and write long messages."

... T-T okeei, no ehkä mussa on vähän fangirlin vikaa. iteppä on korean kiinalainen, joka on asunu tokiossa. oma vika! joo, oli vähän sosiaalinen päivä muutenki. sam laitto "hey you! =D" johon vastasin metriluokkaan kuuluvalla viestillä. melkeen.

kello on 1:37. oon kipee. miks valvon ? punch me !