IRC-Galleria

Vaellan aavikolla, vailla päämäärää.

Kenties kadotettu paratiisi? Liian tylsää. Sitä paitsi eihän täältä löydy kuin vanhan rahan teollisuuden rippeitä. Teräsromua. Arpia maassa.

Seitsenpäinen Saatana tanssi eilen yöllä taas sateessa ladon katolla. Nauroi ja huusi ivaten: "Onko sulla pokkaa!?"

...sytytti kellarin palamaan, perkele! Vituttaa.

Onneksi sade kuitenkin tekee työnsä, hitaasti mutta varmasti. Mutta sateelle ei kuitenkaan näy loppua, eikä minulla ole sateenvarjoa... Sataa, sataa...

(Anna sateen pyyhkiä kyyneleesi pois, anna kivun viedä tuska ja pelko mennessään... Revi kahleesi rikki, näytä minulle haavasi ja anna minun tuntea mitä sinä tunnet, edes pienen hetken verran. "Elonmatkan keston verran...")

Ehkä sittenkin etsisin sen kadotetun paratiisin!

Pelkkiä lukittuja ovia. Pelkkiä umpeen laudattuja ikkunoita. Huoneita täynnä pimeyttä. Portieeri kysyi porraskäytävässä että mitä sä täältä etit... kadotitko sydämen tänne vai ootko muuten vaan... no, mielipuoli. Sanoin sille että vittu mä asun täällä! Asun totta tosiaan... rappukäytävät täynnä paskaa, naapureina pelkkiä murhaajia ja raiskaajia. Käärmeitä.

Hissi oli rikki. No menin portaita. Pelkkiä lukittuja ovia. Pelkkiä umpeen laudattuja ikkunoita. Huoneita täynnä pimeyttä. Eikä pidä unohtaa paskaa portaissa! Näillä main on kiinteistöjen hinta silti huipussaan, eli pidä kiinni kynsin ja hampain siitä mitä saat.

Mutta ehkäpä... joku ymmärtää?

Ruosteisen öljynporaustornin juurella katson ylös aurinkoon, se sokaisee. Katselen kuinka hento kukkanen puskee läpi maan. On kuuma. Niin kuuma... enää ei sada. Hetken ajan, kun katson aurinkoon, on helppo uskoa, että Jumala rakastaa. Usko ihmiseen taas kohoaa. Kunnes ydinlaskeuman lämmin tuulahdus pyyhkii sen mennessään. Jäljelle jää vain autiomaa ja teräsromu. Arvet maaassa.


Ei löytynyt kadotettu paratiisi... pelkkiä rikki revittyjä sieluja, kuin merilevää... ei, kuin rautakuonaa rannalla.





Ensi kerralla otan kartan.

Mmm...Nuo pienet rasvapisarat. Ne tihkuvat. Pihvi saa silmät ja salaatti elää. Mitä tapahtuu? Kurkkua kuristaa. Elävää ei saa syödä. MITÄMINÄ TEEN? Aah ihana Big Macini se elää, mitä minä olen tehnyt saadakseni tämän kohtelun? Katson toisiin pöytiin, myös siellä ne elävät. Syöjillä on yhtä kauhistuneet katseet kuin minullakin. Ne liikkuvat toisiaan kohti. Mitä ne juonivat? Nyt, nyt ne hyppivät pöydiltä kuin sopulit kallioilta. Ne tekevät ruuhkan ovelle ja loikkivat ulos. Hämeenkatu pysähtyy, vain yksi auto liikkuu, majoneesia roiskahtaa ja hyökkäys alkaa. Niille kasvaa jalat. EI! Ne ovat kolmimetrisiä. Mitä ne aikovat? APUA! Hukumme majoneesiin


Saara äikäntunnit. Sain lisätehtäväks kirjottaa BigMacScifi raapaleen. Tos se on

dikidikidikidi BAF dikidikidi PAFPAFPAF DIKIDIKDI tök

PUNAINEN TAIVAS

"Katso, taivas palaa." Rauhallinen, matala ääni julistaa ja kalpea, pitkäsorminen kämmen repäisee aukon tummanpunaiseen, värehtivään horisonttiin kuin omistaisi pitkät, terävät raatelukynnet. Koko taivas todellakin näyttää liekehtivän.

Tummanpunainen horisontti valahtaa keltaiseksi elämän yläpuolella. Valkeat pilvet olivat muuttuneet tummanharmaiksi ja karanneet lieskoilta.

Tähdet ovat sammuneet, ja on vain äärettömiin jatkuvaa keltapunaista pyörrettä. Pian romahtava taivas heijastuu siniharmaista silmistä. Hopeiset hiukset taistelevat taivaan värien kanssa. Riepotteleva myrskytuuli repii vaatteita, riistäen niitä riekaleiksi.

Sormet kietoutuvat toisiinsa, pitävät kiinni kuin viimeistä päivää, saattaa todellakin olla viimeisiä hetkiä tehdä niin.

Mustaa sadetta tyhjältä taivaalta. Vain mausta ymmärtää sen olevan öljyä. Siltikin se haisee bensalta. Musta, tiheä aine sotkee kalpean ihon, hopeiset hiukset, saa katsojan sulkemään siniharmaat silmänsä.

Toisen ihmisen hengitys iholla tuntuu kuumalta, kuumemmalta kuin ilma, kuumemmalta kuin kärventävä tuuli. Kyllä, toisen hengitys saa ihon lähes kuplimaan ja kääriytymään pois lihan päältä.

Toisen hiljainen kuiskaus vihloo korvissa, saa tärykalvot puhkeamaan ja maan katoamaan jalkojen alta. Pölyinen, musta maa tuntuu jääkylmältä.

Toisen katse on jossain ulottumattomissa, raskaiden silmäluomien takana. Ripset sulautuvat yhteen, tekevät katseen kohtaamisen mahdottomaksi. Suu on kuiva, huulet halkeilevat eikä puhe kantaudu toisen ulottuville. Vahvat, rohkaisevat sanat.

Pitkät sormet tuntuvat maatuvan routaiseen maahan, käsivarretkin tuntuvat liian raskailta. Hiukset levittäytyvät ohuina vanoina kehystämään kasvoja.

Punainen taivas raivoaa, musta sade alkaa hukuttaa maata. Laihat kehot vierekkäin mustassa, kuolleessa maassa. Kaikki puhdas värjääntyy mustaksi, likaiseksi. Kaikki kaunis kuolee, kuihtuu kokoon. Yhä vain hahmot makaavat aloillaan, toisiinsa, riutuneisiin vartaloihin, kietoutuneina.

Vain punaista, silmänkantamattomiin. Punainen, agression väri. Silti... Olo on rauhallinen. Terävä sade jatkaa piiskaamistaan, hukuttaa raskauteensa. Kuin iho repeilisi, luut murskaantuisivat sen kaiken painosta. Kuin ihmisten synnit ja pahuus sataisivat takaisin maahan. Punaiset, kuumat, puhdistavat lieskat ovat kaukana, kaukana... Musta, kitkerä neste hukuttaa kaiken, tunkeutuu keuhkoihin, polttavana.

Taivas muuttuu tummemmaksi, hipoo mustuuden rajoja. On pimeää. Hiljaista. Myrskytuuli on laantunut, mutta pieni tuulenvire lyö pieniä väreitä mustan meren pintaan. Myrskyn jälkeen on rauhallista. Viimeisetkin elonmerkit ovat kadonneet, katkerat, kalpeat ruumiit hohtavat kalvakkaa valoaan mustuuden pohjalla, kohmeista maata vasten.

---

tekotaiteellista paskaa

Ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin rakastaa kaikesta huolimatta, koska rakastamatta jättäminen on itsemurha.

-- se nainen on ihan hullu, miten se osaa... :o

http://henkimaailma.wordpress.com/kiertava-raamattu/

Vitsit alko tekee ihan hirveesti mieli alkaa kirjottamaan tota mun yhtä fantasia-juttua uudestaan. Ja tällä kertaa jopa vois saada sen valmiiksikin.

Jo ihan siitäkin syystä että oon melkeinpä velkaa sen Marhonalle : 33 Jotenkin sekin on ollu mulle niin läheinen että pitäisi hänenkin tarina kertoa muulle maailmalle <3


+ mulle piirtopöytä; alan taiteilijaksi taas

http://tarinamaailma.enkeliprinsessa.net/forum

MINÄ LUPAAN, että kirjoitan joskus fikin, jossa on Közi/Lady Gaga -paritus... KUVITELKAA! Eivätkö he olisi täydellinen pari? No, en tiedä, mutta ajatus viehättää... Yritän kuvitella, millainen biisi tulisi, jos he tekisivät yhteistyötä. Ah... Kiksejä. ;D

Mulla on kamala paniikki päällä eräästä asiasta, voi apua, saan rytmihäiriöitä... Ilmoitan tänään myöhemmin, mikä se asia on, koska vielä eivät hermot kestä paljastaa! Aaaaa... Päivystän.