380km lenkki tuli sit käytyä. Vasta neljäs päivä kun ajoin pyöräl ku vähä ongelmia käyntiin saada. No tänää iha suht koht pelitti mut tohmajärven abc:n kylmäasemalla sai telkuta. Suosittelen testaa aina mopoa ostaessa että avaimet käyvät myös tankin lukkoon ja molemmat avaimet viel toimivat virtalukossa. Itse kantapään kautta opittua tämäkin..
Tuli sit ekat 170km vettä ja välillä rakeitakin vähän ennen tohmista. Salamat oli upeit mut en jääny kuvailee.
Suvin luona kävin ku juho oli tampereella. Onneks ilta oli hyvä ajaa vaikka vilpoista olikin jo..
Menkää ny oikeesti johonki ton ukkosenne kanssa. Joo kai se on ihan kiva ja hienoo ku vähä järisyttää ja salamoi, mutta eihän sen nyt koko helvetin päivää tarttis kestää! pelästyny kuoliaaks jo muutamaan otteeseen.. :C
Ukkosruno: On meillä hauska myrsky, tuo ukkosmyrsky! Se vähän salamoi, ja sitten jyrisee! Ja luottokortit sekoo, ja samoin shoppaajat. Ja kun ikkunasta ulos katsoo, on näky Komea!
8DDD
Sellainen teos tällä kertaa. ^^
(On muuten hassua, miten paljon mä oikeastaan tungen noita koodeja näihin mun blogimerkintöihin... Mutta saanpahan ainakin harjoitusta visuaaliselle graafisen suunnittelun silmälleni[vai miten sekin nyt pitäisi sanoa...]. Ja tulee hienon näköistä(ehkä uniikkiakin?) jälkeä. :3)
Niin ja tämäkin blogimerkintä on sitten kirjoitettu taas rakkaalla iPT:llä. :) Pitkästä aikaa näin. ^^
Kiitos sille, jonka ansiosta Galleria toimii 100%:sti iPod Touchilla Safari-selaimessa! :)
Ei vieläkää koneen latauspiuhaa ;__;
HUU, sunnuntainahan oli se ukkosmyrsky?
Mä ja Tanja käytiin saattamassa Janita kotiin just ennenkä se alko, ja matkalla meille pysähdyttiin siihen tarhan viereen pimeeseen kohtaan katteleen. Koska katulamput sammu, päätettiin jatkaa matkaa, ja ku oltiin se 10 metriä kävelty, nii salama iskee suoraan meidän eteen, ehkä 20m päähän.
Huudettiin molemmat, mut en siltikään kuullu kumpaakaan ennenkä vasta jyrähdyksen jälkeen, joka tuli täysin samaan aikaan salaman kanssa.
Oli meinaan aika mainio adrenaliinijysäys :D:D
Mä vaistomaisesti peitin korvani, ja kun molemmat toipu ja sade alko taas, jatkettiin matkaa ja molemmat kikatti ihan hillittömästi. En tiä Tanjasta, mut mä kikatin koska säikähdin ihan saatanasti ja aloin pelkäämään viel enemmän, ja koska olin ilonen et se ei iskeny meihin ja saatiin tosi mahtava kokemus siitä. En unohda ikinä <3
Rakastan siis ukkosta ja muitaki sääilmiöitä, mut kyl toi pisti vähän miettiin. Höpöteltiin Tanjan kans varmaan kaks tuntia henkeviä sen jälkeen. Ehkä sillä oli joku syvempi merkitys et noin kävi :oo
..Lol, tuun uskovaiseks tästä 'D