IRC-Galleria

Joku sekosi täysin ja eli sekunnis päivii o-ou
Vähän liian nuoren vähän liian pihkas ja kelle nyt käy nii
Et puhuu vaa kaiket päivät kui ihanaa se on
Et oon rakastunu eikä yhtään onneton enää
Se on vaikeet vaa sen takii ku se kenen takii sen tekee kaiken
Ja kerta kaikkiaan oon vaa suomes
Mä oon muuttanu muualt eikä mun perhe tajuu sellasii

Mä en oo tunnevammanen,
mul on tunteet,
mut suljen suuni tunteilt umpeen.
Kumpaa rankasen suuta vai tunteit,
ku mä en osaa puhuu
mä osaan vaan puskee
Mä en muka osaa sanoo "rakas",
en osaakkaan, otan sen takas
se on niin ruma sana,
et vaik kuin humalas tuut vastaan mua,
ni mä nielen sen alas.
Oonks mä katkera kallellaan
Kai mä kaipasin varmempaa,
mun aivot on tallella
ja annan aivojen aisteja valmentaa,
jos mä en nää sua, haista sua,
kuule sua, en voi r****taa sua.
Kukka mä annan sun lakastua,
Tapan sut mun sydämmest en kaipaa sua.

Mä en kaipaa; sun tuoksuu,
mä en haluu; sun viereen,
mä en usko; sun valheit,
mä en ikävöi; en paljoo.
Ajat on muuttuvii,
hajotin kukkaruukkusi,
sä väsytit mut uuvuksiin,
on pakko laittaa luukku kii
En anna kastua
mun poskien mä vastustan
sitä tunnetta hassua;
Mä en r****ta sua.

Se ei toiminu kunnol,
mun olo on puhdas.
Mitä sul on omatunnol
Mä tunsin sut
mut en tuntenut kunnol.
Sä muutuit muuks
ku se kuva joka mul on
sitä kuvaa mä r****tin ennen
nyt se kuva on muisto, ei ennen.
Se oli ennen mun vaimost, lapsist ja vainoista
mut se meni sun mennessä.
Mä olin varma et niin tulee pysymään,
ku kiikusta hypätään et sit se on pysyvää,
ja yht' äkkiä nyt jos mult kysytään
ni tunteet on pois ja pois tulee pysymään.
Mä en oo katkera siit et se on ohi,
mä oon katkera siit et sä olit.
Sä veit mult aikaa sä vedit sen ohi,
ja aika on rahaa mä haluun ne rahat takas.

Mä en kaipaa; sun tuoksuu,
mä en haluu; sun viereen,
mä en usko; sun valheit,
mä en ikävöi; en paljoo.
Ajat on muuttuvii,
hajotin kukkaruukkusi,
sä väsytit mut uuvuksiin,
on pakko laittaa luukku kii
En anna kastua
mun poskien mä vastustan
sitä tunnetta hassua;
Mä en r****ta sua.

Revin sun kirjeet silpuks.
Filmillä ilkut muistoista, vitut.
Mä oisin ennen vaik kuollu sun puolest
ja noussu vaik kuolleista
poistaa sun kipus
Mä oisin juossu vaik Afrikkaan asti
jos sä oisit kattonu mua r****tavasti.
Sun kasvoilla maski,
mä leikkaan sen kahti,
sen alla et hymyile niin valloittavasti.
En tarvii sua
varmistun siitä vaan enemmän
arpiin suola ei pääse sisään
et sun on turha harmistua
mä r****tin sua,
mut en r***sta enää
mä en r***sta ketään
koskaa enää et kiitti siitä!

Mä en kaipaa; sun tuoksuu,
mä en haluu; sun viereen,
mä en usko; sun valheit,
mä en ikävöi; en paljoo.
Ajat on muuttuvii,
hajotin kukkaruukkusi,
sä väsytit mut uuvuksiin,
on pakko laittaa luukku kii
En anna kastua
mun poskien mä vastustan
sitä tunnetta hassua;
Mä en r****ta sua.

Mä en oo tunnevammanen,
mul on tunteet,
mut suljen suuni tunteilt umpeen.
Kumpaa rankasen suuta vai tunteit,
ku mä en osaa puhuu
mä osaan vaan puskee
Mä en muka osaa sanoo "rakas",
en osaakkaan, otan sen takas
se on niin ruma sana,
et vaik kuin humalas tuut vastaan mua,
ni mä nielen sen alas.
Oonks mä katkera kallellaan
Kai mä kaipasin varmempaa,
mun aivot on tallella
ja annan aivojen aisteja valmentaa,
jos mä en nää sua, haista sua,
kuule sua, en voi r****taa sua.
Kukka mä annan sun lakastua,
Tapan sut mun sydämmest en kaipaa sua.

Mä en kaipaa; sun tuoksuu,
mä en haluu; sun viereen,
mä en usko; sun valheit,
mä en ikävöi; en paljoo.
Ajat on muuttuvii,
hajotin kukkaruukkusi,
sä väsytit mut uuvuksiin,
on pakko laittaa luukku kii
En anna kastua
mun poskien mä vastustan
sitä tunnetta hassua;
Mä en r****ta sua.

Se ei toiminu kunnol,
mun olo on puhdas.
Mitä sul on omatunnol
Mä tunsin sut
mut en tuntenut kunnol.
Sä muutuit muuks
ku se kuva joka mul on
sitä kuvaa mä r****tin ennen
nyt se kuva on muisto, ei ennen.
Se oli ennen mun vaimost, lapsist ja vainoista
mut se meni sun mennessä.
Mä olin varma et niin tulee pysymään,
ku kiikusta hypätään et sit se on pysyvää,
ja yht' äkkiä nyt jos mult kysytään
ni tunteet on pois ja pois tulee pysymään.
Mä en oo katkera siit et se on ohi,
mä oon katkera siit et sä olit.
Sä veit mult aikaa sä vedit sen ohi,
ja aika on rahaa mä haluun ne rahat takas.

Mä en kaipaa; sun tuoksuu,
mä en haluu; sun viereen,
mä en usko; sun valheit,
mä en ikävöi; en paljoo.
Ajat on muuttuvii,
hajotin kukkaruukkusi,
sä väsytit mut uuvuksiin,
on pakko laittaa luukku kii
En anna kastua
mun poskien mä vastustan
sitä tunnetta hassua;
Mä en r****ta sua.

Revin sun kirjeet silpuks.
Filmillä ilkut muistoista, vitut.
Mä oisin ennen vaik kuollu sun puolest
ja noussu vaik kuolleista
poistaa sun kipus
Mä oisin juossu vaik Afrikkaan asti
jos sä oisit kattonu mua r****tavasti.
Sun kasvoilla maski,
mä leikkaan sen kahti,
sen alla et hymyile niin valloittavasti.
En tarvii sua
varmistun siitä vaan enemmän
arpiin suola ei pääse sisään
et sun on turha harmistua
mä r****tin sua,
mut en r***sta enää
mä en r***sta ketään
koskaa enää et kiitti siitä!

Mä en kaipaa; sun tuoksuu,
mä en haluu; sun viereen,
mä en usko; sun valheit,
mä en ikävöi; en paljoo.
Ajat on muuttuvii,
hajotin kukkaruukkusi,
sä väsytit mut uuvuksiin,
on pakko laittaa luukku kii
En anna kastua
mun poskien mä vastustan
sitä tunnetta hassua;
Mä en r****ta sua.

Nöf, nöf, nöf, nöf, nöf, wii!

Tää on iha selvästi musta ja mulle tehty

Mä synnyin tyhjänä pullona, panttina vaa
tyhmänä ulkona rattais makaamaa
En ymmärrä kunnolla miks mä näin täytyin
mut huomaan et mul on vaan aina puolikas
Oon kaksnelosena vast kakstoistvuotias
muut maalisuorilla
Huokaa yks on vasta lähtökuopissaan
siks ku olin nuori äiti oli aina huolissaan
Ei se voi kai uskoo vielkää
et sai mut hengissä ulos himast sen tieltä
Eikä oppi vie ojaan
mut väärät opit tais tälläkertaa viedä allikolta pojan
Moni opettaja kokeili taikojaa
mut askel eteen, kaks taakse se on kovaa
Mun piti laskee kymmeneen, mä laskin kolmeen
siks kärsimättömyys liitetään mun sukupolveen

refrain:
Oli pää, oli kantapää
pää oli kova, oppi on kovaa
Oppi on ikä, on jo ikävä ojaan
Oli poika, oli tyhmä poika
poika ala-asteel, poika yläasteel
Poika yliopistos, vast toukka-asteel

Mä opin puhuu, ennenku mä opin olee hiljaa
ja tukeen turvaamista ennen olemaan omillaan
Viisvuotta viljelin, sato oli mätä
kasvoin aikuseks mut tajusin et aikuisuus on tätä
Se on tätä, et tuntee olevansa lapsi vasta
ja tääl paskas sen lapsen pitää selvii kaikkein paskimmasta
Koitan ottaa kaiken opin joka sanasta
sanast sanaan mut opin vaan vikoi mun oppimistavasta
Niin paljon paskaa mun pääkoppaan naputetaan
tääl oppineisuudes tyhmyydestä satutetaan
Mä haen teesini tv:stä
se johtuu se johtuu ge-ge-geeneistä
Ja mä en opi kautta pääni aukkojen
vaan kautta kantapääni, ja käsirautojen
Spontaanit päätökset näyttää et ei oo pääs mitään
ku mä en päätä mitä haluun

refrain

Syntymän ja kuoleman välillä on vaan
oppimisvaikeuksia
Kaikki mun ongelmat, oikeestaan ne on vaan
oppimisvaikeuksia
Umpiluupää ummessa hanget
kusetan itelleni ummet ja lammet
Ei oppi vie ojaan vaan allikkoon asti
ku opin kautta kantapääni malttamattomasti

Ne neuvoo miten mun pitäs muka räpätä
jäkäjäkä, mä en kuule teitä mä teen just tätä
Ne tarjoo pari ulkopuolist korva parii
vaihdan niiden kaa pari sanaa mut en yhtään sanaparii
Mun teksteis omaa parastani vastaan
mä en varasta tarpeeks ja mä varastan vaan paskaa
Tää menee Yellow Mikelle, tää menee perheille
sori mä opin vast ku asiat menee perseelleen

refrain

Salainen maailma salaisuudet paisuu
Mut salaist on vaan sen salaisuuden vaisuus
Mun tulevaisuus ei oo sitä miten mä sen nään
Potentiaali riittää selkeesti vähempään
Siit lähetään mihin päädytään
Ehdotan et tähän paikalleen jäädytään
Ehkä sillon oisin hetken paikallaan
Mun aika on palaneena savuna taivaalla
Mä yritän tehä samaan aikaan kaikkee
Ku yhteen keskittyminen on vaan liian vaikeet
Mä oon lapsi hyppimäs taivaalta kuuta
En voi sitä saada mutten haluu mitään muuta
Mä oon supliikkipoika kerron tarinoita
Mutten tee mitään kunnolla
Kaikkeni koitan mut ei se auta
Ku uskon omat jututki puhtaal omaltunnolla
Täl levyl puhun totta pelkästään
Mut tää laulu on rehellisin kaikist
En ota edes reppuu selkäänkään
Ilman että muokkaisin sen päässäni lainiks
Täl hetkel makaan nurtsilla selvänä
Unelma on saada aikaan kaks versee
Ku lauluissa mä oon lentäjä en pelkää
Ja haaveet asuu siel eikä mieli oo niin selkee
Luulin et kirjotan vaik junas radan kolinaa
Mut toivo katos matkal kuka mä oon sitä omimaan
Mä toivoin et must ois hyötyy
Mut hyökyvät aallot sai sen toiveen syötyy
Vaan tekemäl tätä mä joudun myöntyyn
Et kuka hyvänsä voi tulla lyömään lyötyy
Mut lyökää kai mä kestän sen hengissä
Oon yksin mun kengis eri persoonat jengissä

Moni matkustaa ulkomaille mä pakenen
Mä en rakenna vaan rikon perusrakenteen
Jatkuvasti loukkaan omii rajojani
Periaatteet paskaks kuhan saan aikaan sanojani
Kirjotin tän kiinassa espanjassa hollannissa
Meksikossa irlannissa ja intiassa
Mut oikeesti vaan viinassa ja jossain paskas
Mut siitä puhuminen ei oo viisasta
Tajusin et koko ajan kuljen unissani
Peilikuva nukkuu ja oon kuollu muissa kuvissani
Mut en voi tehä tälle yhtään mitään
En ennenku tunnen oireet munissani
Mä oon miettiny mistä tää johtuu
Mis on kohtuus halun takas kohtuun
Miten joukkueurheilija joutuu yksilölajiin
Mä kaipaan parisoutuu
Ennen kulkuri poimi kukat ei poimi enää
Tuntuu ettei mun kiintymysvietti toimi enää
En osaa olla avoin niinku normaalit
Mä en kuule huutoo tuu kuiskaan se korvaani
Sen mä ymmärrän mut ei se piristä
Mä en jaksa edes silmiä siristää
Ei oo apuu edes vireeni kiristää
Meil vekkari on ainoo joka tykkää piristä
Mä tykkään vaan mennä nukkumaan
Auta tätä joustinpatjaan hukkuvaa
Pelastusrenkaaseen sormenpaksuseen
Laitan mun panoksen lyön vetoon koko lapsuuden
En osaa kaivaa tätä syvemmälle
Tässä se oli uus salatut elämämme
Mun salainen maailma riimien muodossa
Tätä se on luonnossa lauletaan kuorossa

Pyhimys Salainen Maailma

Miks ainaku mul alkaa masennus tulee takasi
kuuntelen suomiräppii? o,o

tänääki melkei koko päivä vaa jtn angstipaskaa...

Sanaa ja sillai... :D