Sulje silmät mee nukkumaan hani.
Mä en pääse sun mukaan mami,
mieles oot mun mukanani, eikä sulloo vaaraa,
vaik mun pumppu fragaiskin. Oot yksin,
mut tunnet varmasti ku vahdin vieres nii et nuku vaan hani.
Pidä must kii nii et huku aaltoihi,
mä oon enkeli sun unes ja oot suojas allani. Se ois sulle unta vaa, jos menisin nyt naps kuolisin vaan,
vaik et pääsis mulle tunteit purkamaan.
Enkelinä autan sua kulkemaan,
vaikket pystyiskään mua enää tuntemaan,
tai koskee enää hellästi naamaani,
niin millon vaan silmät suljetkaan,
mä lennän maahan ja puhun sun kaa mami. Itkisitkö onnest ku tulisin taas,
vaikkoon poissa niin tunnetilana vaan.
Kun tuuli kuljen läpi sun pihamaan,
teen siit raparperitaivaan mut maailman vaan.
Kato mua silmiin, ne on perhosen siivet. Me oltas erossa viel mut siel on elossa viel enemmän,
ja sun elämä mä venaan sua siellä,
jos et usko enää mun riimei niin Gösta kerro niille!
refrain:
Anna enkelin lentää, liitää sun unelmiin. Saahan sellaiseen uskoa saahan?
Ehkä ehtisit sentään, ottaa siivestä kii.
Ja kuin höyhen taas leijailla maahan.
Mä kuolen joskus, se on varmaa.
Epävarmaa on se oonko harmaa vanhus sillon,
vai arvaanko oikein et mua ennen lähtee mu ikäsist vaan harva.
Jos oon nelkytkuus, kun Gösta Sundqvist,
mut tehny kuustoist plattaa kummiski ja mun aika mennä niin lähen suosist. Vaik mua vaan muutamat funtsiski, miks oon tääl vangittu vuosiksi,
vaik heti voisin ottaa luodistki, jos se vaan sua jotenki auttas. Koska millon vaan sun puolest kuolisin,
oon nuori mut huolissaan mun kuosist. Enkä vaan kun hulluus on nyt muodiski,
jos ne taivaas mut viel huoliski.
Tuun moikkaan sitä kuoppaa jossa jalat suoristin.
Tai jos ku hindut palataan tänne,
ja ollaan kyyhkynen ja kyykäärme.
Mä etin sut mist vaan matelemalla, sit sä lennät taivaas mä oon maan tasalla.
Mä oon sun enkeli pieni,
sä saat mut herää takas henkiin pieni, kai sä uskot vielki,
älä pelkää vaa hyppää mun selkään pieni.
refrain
Kuuntele mua, ees hetken verran, Gösta vedä se huukki viel kerran!
refrain
Mä en usko enkeleihin, mut usko sä muhun. Älä usko mitä mä uskon, vaan mitä mä puhun.
Anna enkelin lentää, liitää sun unelmiin. Saahan sellaiseen uskoa saahan?
En siis toivo et kasvaisit pumpulissa,
ei elämä oo mitään ilman elämältä tuntumista,
mut sä päätät, sä oot yksin sun sukissa.
Älä jää paikoilleen, mut putoo jaloilleen kun kulkukissa.
Moniiki asioita voi saada monta ja paljon,
mut se just elämäs on uskomatonta,
et yks voi tehä onnellisemmaks ku monta.
Ei oo tärkeint tehä kaikkee mahollist, vaan jotain mahotonta,
jos sä näät pidemmälle kun muut, jos näät meren, taivaan ja metsän puut.
Sä et voi tyytyy vaa kattelemaan kuuta, sä lennät suoraan kohti,
ja muut on lähtökuopis kun sä tuut takas, ja lähet uudestaan pallon ympäri,
ja toteutat sun unelmas, sullon joka päivä synttärit.
Ne kuilut mist muut kattoo alas, mä toivon et sä hyppäät niilt,
ja tykkäät siit et sydän ohjaa, eikä järki silmät kii,
vaan tyhjän päälle, mut mee varovasti.
Ja yht' äkkiä nyt jos mult kysytään
Ni tunteet on pois ja pois tulee pysymään.
Mä en oo katkera siit et se on ohi,
Mä oon katkera siit et sä olit.
Sä veit mult aikaa sä vedit sen ohi,
Ja aika on rahaa mä haluun ne rahat takas.
mä tarviin sun lämpöö tähä hätää nyt
en tiiä miks ku puhun sust nii mä hätäännyn
sä varmaa kelaat mitä toi oikee haluu multa
mä en haluu muutaku sanoo sua kullaks
Herätä mut viikonlopun jälkeen
Nukkuu vaan ne liskojen yöt mun puolesta kaverit
Herätä mut ku sodat on päättyny
Nukun siihen asti kunnes maailma on parempi
Mun pankkikortissa magneettinauha
On kulunu puhki se on soinu niin kauan
Perussuomalaisii virtasest kankkuseen
Sohva ottaa taas syliinsä sammuneen
Filmi vietiin silmist hiet
Mä mietin onks mitään kiertävää tietä
Onks mitään mieltä siin et tää on ainoo tapa aina
Herätä mut maanantaina man
Mä nukun takas arkeen arkiseen
Viikonlopun yli nyt ku tarkkaan harkitsen
Kuluva aika mun korvissa kohisee
Mut mä vaan nukun kunnes tää on ohitse
Pää tyynyyn torstaina viimeistään
Miks viilettää näin on viileempää
Niil on bileet ne kertoo niist biiseissään
Mut poika nukkuu ja pääs niist kiireistään
Ei köyhää edes osaa olla saituri kauniit aikeet päätty kovin vaisusti
Kasiraituri, lastauslaituri, suihkemaalitaituri, piikkilanka-aituri
Minkä puolesta ne veteraanit uhrautu, ku on tulevaisuus tuhlattu
Eihän meihin kukaan vakavasti suhtaudu, ku koko sukupolvi turhautu
monet rakastaa sua mut ne ei nää miten valloitat,
sun täydellisel kuorel mielen nuoren vuorenkin tuhoat
ja vaan voitat pojan ku pojan sun helmoihi.
mut sä et soita ikinä takas vaan me juostaan sun peräs,
sä annat perää mut et näyttäydy ikinä ittenäs.
Tuu mua vastaan, mä oon kovettunu, mä oon jotenki vaan sopeutunu tähän tilanteeseen,
tai sit mä oon sokee surust'. Mä en oo kova, mä oon pehmee sisältä, en keksi lisättävää.
Mut sit mä voisin lisätä mun elämää. Nyt yksin aamul herätä, kuka meitä vedättää? En mä tajuu.
Tuu mua vastaan, mä venaan kädet levällään. Mä venaan et sä yllätät ja sanot jotain terävää.
Vaan mies, vaan biitti, ei mitään temppui, nyt temppuilut riitti
Mä oisin mielellään vaikka mies ja kitara, ku on liian pieni paita ja vetskariki risana
Mut en mä osaa edes näytellä soittamista, ei tää oo räppii, tää on pelkojen voittamista
Ja kyllähän nyt katseesta huomaa, mä tulin tekeen ihan muut ku hiisaa ja juomaan
Tyhmänä tullaan, ja viisaana kuollaan, matkalla ihmiseltä kuoret pois vuollaan