IRC-Galleria

muumit ja taikatalvi!!!<3
" ihmeellistä sanoi orava hämmästyneenä. -tuota pahvilaatikkoa ei ollut täällä aikaisemmin. Tässä on varmasti jotain vinossa. Tai sitetn tämä on kokonaan väärä luola. Tai minä olen ehkä väärä orava, mutta sitä en oikein uskoisi." -Tove Jansson, Taikatalvi--

Niiskuneiti oli löytänyt ensimmäisen rohkean krookuksen nenännipukan. Pannaan lasi sen päälle, siten se selviee kylmästä yöstä. Älä pane, sanoi Muumipeikko se selviää paremmin, jos sillä on vähän vaikeuksia.
-Tove Jansson, Taikatalvi--


Kerro minulle lumesta, sanoi Muumipeikko istuen isän kauhtuneeseen puutarhatuoliin. Minä en käsitä sitä, -en minäkään. sanoi Tuu-tikki. Sen luulee olevan kylmää, mutta jos siitä tekee lumitalon, on talo lämmin. Sen luulee olevan valkoista, mutta toisinaan se on punertavaa ja toisinaan sinistä. Se voi olla hyvin pehmeätä ja se voi olla kopvaa kuin kivi. Mikään ei ole varmaa.
-Tove Jansson, Taikatalvi -



"ajattelin juuri revontulia. Ei voi tietää ovatko ne olemassa vai näkyvätkö ne vain. Kaikki on hyvin epävarmaa,ja juuri se tekee minut niin levolliseksi". Sanoi tuutikki...
- Tove Jansson, Taikatalvi -

Muumilaaksossa on talvi edennyt vasta vähän yli uuden vuoden.
"Taivas on melkein musta, mutta lumi on kuutamossa kirkkaan sinistä..."
"...Hiljaisuus on rauhallinen ja täynnä odotusta..."
"... Muumipeikko heräsi eikä saanut enään unta..."
"...Mutta laakso ei ollut enään vihreä, se oli valkea..."
"...Kaiki liikkuva oli nyt liikumatonta..."
"...Se on lunta kuiskasi muumipeikko..."
"...Ja pian tulee lisää liikettä..."
"Pikku myy tuhahti ja tuli kokonaan ulos pahvilaatikosta. Hän laskikannen sisarensa päälle ja meni koettelemaan lunta. -Vai niin, tältäse siis näyttää, hän sanoi. Kaikkea ne keksivät.-Hän laittoi heti lumipallon ja heitti sen osuvasti kohti oravaa."
- Tove Jansson, Taikatalvi -

"Muumipeikko tunsi itsensä hirveän hylätyksi.-Äiti herää! Muumipeikko huusi,vetäen äitinsä peittoa. Koko maailmä on kadonnut! Mutta äiti ei herännyt. Hänen kesäiset unensa muuttuivatt vähäksi aikaa rauhattomiksi ja huolestuneiksi,mutta hän ei jaksanut herätä. Muumipeikko käpertyi matolle hänen vuoteensa viereen, ja pitkä talviyö alkoi." - Tove Jansson, Taikatalvi -