IRC-Galleria

Hoidetaan homma Timo
Mä vien tän homman himaan
Ela on pukkina vartijana kaalimaan
Suurennuslasilla tän mutkikkaan persoonan
Päätä käy tutkimaan riittää mistä kertoa
Vuoristoradassa, hyvässä ku pahassa
Oon tän paskan huipul mut mieli maassa
Taas nousujohteis siihe asti kunnes
Just se yks puhelu voi taas käynnistää vitutuksen
Musta-valkost pujotteluu tunnelmasta toisee
Mut se on kai se joka tekee must erikoisen
Matalapaineen aikaan oon taas alhaalla
Silloin ku täällä sataa nii sataa sit kaatamalla
Mä pidän sadetta, en aio lähtee uloskaa
Mut tuska ja tunteet tuottaa myös tulosta
Viel opin kääntämään tän edukseni
Käsittelee asiat ja selittää ne itelleni
Eteenpäin vaa, se kompassi on herralla
Mut tuntuu, et kaikki draama tulee kerralla
Lävähtää niskaa, ylikuormittaa
Ja suomest ku ollaa ni lääkkeeks on juomist
Tasoo heikkoo lääket vaa siirtää ei poista
Noidan kehää, toinen ruokkii toista
Pantava piste sille, tultava tolkkuihin
Mä polin omat jälkeni näihin polkuihin

kertosäe:
Ei sitä osaa pelkää, tässä elämässä
- hetkessä kaikki voi muuttuu
Ei sitä osaa varoo, vahvalla pohjallaki
- hetkessä kaikki voi kaatuu
(2x)

Kaks sormee suoraa ylös
Jos tää on susta kliseistä tai kornii
Mut kuoleman kuuleminen ei mahu mun korvii
En susta tiedä, enkä tiedä miks mun tekee mieli kertoo tää mut
Sä olit kuustoist flika
Kaunis ku mikä
Porvoolainen primadonna parhaimmassa iäs
Just päässy uuteen kouluun
Kaikki niinku pitää
Seuraamassa isäs jalan jälkii
Mulle naapurin tyttö
Siit keltasest talost
Oikee ylä-ikkuna jos oli aina valot
Olit se järki päässä, mikä multa puuttu
Ainaki multa puuttu, en muista tiedä
Mut muistan viel eilisen ku nähtii
Käytii kattoo titanic sit katottii tähtii
Sult aina oppi jotain, ainaki tunne puolen
Sit yks aamu kuulin sun kuolleen
Se oli kai vähän, tai no silleen
Sekotti mun pään
Sun kuoleman tajuumiseen meni melkein viikko
Olin ihan kujal, nappulat hukas
Vuoden päivät jouduin ittenikaa painii
Ni paskan et en pystynyt tulee sun hautajaisii
Siitä pyydän anteeks, sydämes reikä
Olin potkimas kivii ja hakkaa päätä seinää
En vaa ymmärtäny tuskin olin ainoo
Täällä kaipaa sua aino ja muut
Sun kuolemalles ei mitää syytä nähty
Olit omas sängys, sydän vaa pysähty
Niin se kai menee, äänet vaa vaimenee
Vesitipoist otsas multaseen aameneen
Kaikil salee sama toive ku viel näkis kerran
Koko sydämellä kaivaten timo juhani snellman

kertosäe (4x)