IRC-Galleria

Oli maassa kylä ja kylässä kirkko,
Kirkossa torni valkoinen.
Suuressa tornissa valkoisessa
Vartioi kello rautainen

Merkkinä pyhästä uskosta, pyhästä paikasta,
Haudoista kuolleiden.
Vaan on haihtunut usko, on pyhyys kuollut
Ja hautakivet kaatuneet.

kertosäe:
Ja rautakello kajahtaa,
Ihmiset peittävät korvansa tuskissaan,
Kuin verta vuotavaa
Muistoa paeten piiloihinsa katoaa.
Pellot hiekaksi muuttuneet,
Luontoäidin pihassa kuivuneet
Olevaisuuden kiroukseen.
Rautakello kajahtaa uudestaan.

Metsistä jäljellä kantojen kuopat,
Joesta uoma kivinen.
Ihmisistä enää tyhjä kuori,
Unohtunut ajatus iloinen.

Kopeudessaan leuhkivat vauraudellaan,
Hurskaelivat itselleen.
Maailma suuttui ja rannan mursi,
Joi vedet pois heitä rankaisten.

kertosäe