IRC-Galleria

Sinä putosit alas ikuisuuteen
syvälle, pohjalle asti putosit
tehden jäljen sydämeeni
samalla vieden osan siitä pois.

Kuinka voikaan ymmärtää
vasta kun on menettänyt.
Kuinka tärkeää olisi ollut
se välitys myös näyttää,
eikä vain pitää sisällään.

Kyyneleet loppuu aikanaan
mutta tämä aukko sydämessä ei täyty,
ei edes julmalla ajalla ja odottamisella
jolla kerrotaan oleva parantava vaikutus.

Niin sitä kuvitellaan että aikaa on,
niin monesti niin sanottu ajatuksille
lykätty tapaamista
päivällä, viikolla
kuukaudella.
"onhan tässä aikaa"

Nyt se aika loppui,
valui läpi kosteiden käsien
kyyneleiden peittämän ihon läpi
aivan liian nopeasti osui maahan
täytti mielen ja ajatukset
siitä totuudesta,
karusta, uskomattomasta totuudesta
että,
Sinua ei enää ole.

Kunpa toive Sinun näkemisestä
olisi totta,
seisoisit edessäni ja halaisin Sinua tiukasti
kertoisin kuinka välitän ja pyydän anteeksi,
etten ole näyttänyt sitä tarpeeksi usein.
Kunpa voisin sanoa Sinulle viimeiset sanat;
"Hyvästi ystävä".