Lähdit taas ystäväni, luulen niin.
Tein kaikkeni, kuuntelin huolesi, lohdutin ja puolustin sinua. Olin kuin koira talutushihnassa. Lemmikkisi, joka on aina valmiina.
Tein kaiken mitä pyysit. Mutta kun itse kaipasin hellyyttä, lämpöä, hieman huolenpitoakin, laitoit minut kuin koiran ulos kiinni ja unohdit sinne.
Nyt lemmikkisi alkaa olla vanha eikä jaksa enää. Kun tarvitset ystävää, se voi purra, koska jätit sen juuri silloin, kun sinua olisi tarvittu eniten.
Tosiystävyys on taidetta, mitä sinä et hallinnut.