koskaa ei tiedä, kuka on lutettava ja kuka ei.
pitää vaan oppia.
pitäis vaan oppia luottamaan kaikkiin niihin läheisempiin, mutta kuinka ihmees? ku kaikkee tällästä sattuu koko ajan...
ne joihin joksus luulee voivansa luottaa enite, pettääki pahite.
tai jotain. ne jotka päästää kaikista lähemmäs itteää, käyttää sitä kaikkea vaa hyväks voivansa haavottaa kaikista enite.
jos vaan tietäisit kaiken, jos vaan olisit joskus ollu kiinnostunu muustaki ku onasta elämästäs, jos vaan olisit joskus ottanu selvää... jos olisit oikeesti joskus välittäny muutsaki ku omasta navastas. ehkä tietäisit, nyt kukaa ei saa tietää miten siinä sitte ois käyny. osaan mäki olla julma ja itsekäs, mutta sentään yritän ajatella muita,vaikkei ihan täydellisesti aina onnsitukkaa. en ikinä satuttais ketään noin paljoa. en halua tätä edesa vihamiehelle. tietäisitpä kaiken sen...
tietäisitpä, miten iso juttu tämä on ollu, ja miten paljo halusin sen kaiken jo unohtaa... tietäisit vittu mihin oot sotkeutunu, yritin vatoittaa rakkaudesta, mutta suahan ei se rakkaus paljo kiinnstanu. toivottavasti et saa sitä takaisin. silti vaikka satutit, en halua sun joutua kokemaan sitä.
ei. se ei saa mennä näin