miten voi joulunalusviikko tuntua näin saatanan stressaavalta?
huomenna äikän informatiivinen puheenvuoro kello kaheksan aamulla ja musta tuntuu, että vaan jäädyn sinne eteen tai repeen nauramaan tai muuten vaan munaan itteni. sit pääsen koulusta ihanasti neljältä, oon himassa joskus varttia vaille viis ja siitä tunnin päästä pitää lähtee tallille, mistä palaudun nopeaan yheksään mennessä ja sit oonki niin rätti, et maksimissaan jaksan tehä vähän läksyjä ja sit petiin.
tiistaina. pitäs koulun jälkee mennä ateneumiin ja siellä menee varmaan joku tunti ja aattelin, että menisin ateneumista sitte vielä pariks tunniks joululahjaostoksilleki... ja äikän aine pitäs olla valmis torstaihin mennessä eli taidan kirjoittaa sen sitten keskiviikkoiltana. ja keksiviikkona koulua neljään eli menee taas koko päivä pulpetissa kykkimiseen.
torstaina pitäs sit viiimein ollaki äikän aineet ja puheenvuorot takana päin ja toivottavasti joululahjatkin ostettu. JA SITTEN JUMALAUTA MÄ VAAN OLEN JA RENTOUDUN JA LAGAAN.
mä olen niiin väsyny jo tähän pimeään ja mun seitsemänkurssiseen jaksooni ja siihen, että mulla on matikassa jo kolme poissaoloa, vaikka ollaan tuskin puolivälissä tätä jaksoa. -.- eli tähtään siihen, että ei yhtään poissaoloa nyt ennen joulua ja voin sit loman jälkeen olla yhen tunnin veks.
ja mulla hajoo just naama ja perse seppälään. tekis mieli huutaa sille. ja lähettää se jonnekin äänenmuutos leikkaukseen, en kestä sen ääntä ja puhetapaa ja siihen päälle se naama </3 mun englannin tunnin sisältävät päivät on pilattu. :((((
nyt ois ihan vitun kivaa saada vähän unta, vaikka luulen, ettei siitäkään tuu mitään ku aattelen vaan huomista ja aaaaaaaaaatatataaaaaaaaaaaaaaa. voisko aina olla vaikka lauantai?