Kuules ystäväiseni mulla on vähän sanottavaa
Must tuntuu pahalta kun ei enää tavata
Mieles kelaan miten paljon sua arvostan
Oon hyvinki elos, selätin pelot, enkä mä enää elä pelos
Oltiin niin erilaisii ihmisii
Ja silti oltiin parhaist parhait ystävii
Mul oli syytä olla onnellinen syystäkin
Ystävä
Et tiedä miten paljon arvostan
Ei oo maailmas toista ystävyyden arvosta
Mitä vielä tapahtuukaan niin mä tiedän,
Että kukaan mun muistoja ei voi pois viedä
Yhes ollaan koettu niin paljon asioita
Hah, pistää vieläkin hymyilemään se,
Mitä kaikkee hulluu tullu ala-asteel tehtyä
Mul on ikävä kaikkii niitä aikoi
Me tehtiin kaikkee mitä saattoi
Oltiin aina yhdessä, itkettii yhdessä
Naurettiin yhdessä, leikittiin yhdessä
Juotiinki yhdessä, Käveltiin aina yhdessä
Elämän pituus, jos nyt laadulla mitataan,
On jo sata vuotta, se on oikeeta rikkautta
En ois voinu toivoa parempia muistoja
Mulla on muistoi enemmän ku Jumalalla puistoja
Ja se saa, se saa mut tuntemaan
Todellista rakkautta kohti tätä maailmaa
Ja aina tulen kaiken muistamaan
Ja aina ystäviä rakastaa