IRC-Galleria

"Jos luet tätä, kirjoita kommentti millaista elämäsi olisi ilman mua. Aloita kommentti "Ilman sua..." jne. Sitten lisää tämä omaan päiväkirjaasi ja katso millaista muitten elämä olisi ilman Sua."

Nyt sit alko vkl mun osalta,, työpäivä oli ja meni. Myynti oli hyvää ja paljon tehtiin. Pomokin oli tyytyväinen ja kehui meitä :) Enää tarttis keksiä tekemistä tälle päivälle.



Taas näitä asioita mitkä imetyttää pienen ihmisen pientä mieltä, tai siis ei se varsinaisesti, mutta se miten siihen suhtaudutaan. Alastomuus. Sehän mitä luonnollisin asia maailmassa, teoreettisesti alastomina me olemme samanlaisia. No siis totta kai on pieniä ja isoja... eroavaisuuksia ja sukupuolesta johtuvia juttuja. Silti silloin meidän vaatteemme ei edustaisi mitään meidän puolestamme. Meidät on riisuttu... hmmm... alasti, meillä ei ole mitään fyysistä suojaa tai mitään muutakaan minkä taakse piiloutua. Olisimme vain sitä mitä me olemme.

Toki on olemassa henkilöitä, minä esim yhtenä, jotka eivät edusta vaatteillaan mitään. Pukeudun siihen mitä minulta löytyy ja mikä tuntuu hyvältä. Eli siis lähinnä aina maastot =D Ketkä tuntee varmaan vahvistaisivat tämän, jos sitä heiltä kysyisi.

Varmasti jos kaikki menisivät ulos alasti niin syntyisi kiusallisia tilanteita, johtuen siitä että emme ole tottuneet näkemään niin paljon alastomuutta kerralla. Toki sielä nyt tulisi kylmä, mutta esim kesällä. Ja ei, minä en nyt meinaa sitä että kaikkien pitäisi ruveta vilauttelemaan, vaan siis ihan yksinkertaisesti normaalia elämää, ilman vaatteita. Minä ainakin viihdyn ilman vaatteita. En sitten tiedä olenko poikkeava. Sen tiedän että en ole normaali, koska normaalia ei ole olemassa.

Eiköhän siinä tullut taas ihmettelemistä ja ajattelemisenaihetta iltapäivään, saas nähdä mitä sitä keksii kirjoteltavaa ennen nukkumaan menoa.

Sitä tuli muuten viikko täyteen kirjottelua =) Toisaalta pelottavaa ja hämmentävää, keksin joka päivälle jotain kirjotettavaa =)

Tänään on se päivä minkä luulin olevan viimeinen töiden osalta tällä viikolla. Vielä pitäis jaksaa huominen. Ei oo pitkä päivä 9-14 ja miehiä enemmän kuin taloon mahtuu, eli miehitys on kunnossa. Sit vaan kun olis asiakkaitakin. Menee päivä nopeemmin kun on tekemistä.

Pääkoppa junnaa tyhjyyttä, sielä ei ole miään mitä pukisi sanoiksi. Sanomattomia asioita on paljon ja varmasti tulee aina olemaan. Myös kirjoittamattomat lasketaan tähän samaan sarjaan, tällä kertaa. Väsyttää, pitäis taas totutella siihen että menis 22 nukumaan niin jaksais aamulla nousta _oikeesti_ pirteenä.

Ei siinä paljoo ollut tekstiä mutta ei sitä kannata ruveta väkisinkään runttimaan. Ei se ole sitten enää kivaa. Erittäin harva asia on kivaa jos se _PITÄÄ_ tehdä. Juu-u kyllä se nyt PITÄÄ mennä nukkumaan. Toivottavasti näistä teksteistä on jollekkin ollut ajankulua.

Öitä, käsille töitä.

Näin se on tämäkin päivä tullut päätökseen. Tällä päivämäärällä ei minun henkilökohtaisessa elämässä tapahtunut mitään erikseen mainittavaa.

Sinä jolle aikaisemmin omistin pätkän kirjotelmaani.

Minä kaipaan sinua edelleen, kaipuuni ei ole hiipunut.
Tiedäthän että olisin silloin tehnyt kaikkeni vuoksesi ja uskomattoman paljon olen valmis tekemään edelleen.
Vain vähän jos sinulta saisin lisää, niin jälleen kaikkeni tekisin.
En halua muuta, kuin että olisit onnellinen. Toivon että se mikä sinut tekisi onnelliseksi olisin minä.

Siinä tämän päivän ajatuksia. Nyt kutsuu peti, rankka päivä huomenna. Lupasivat eteläänkin lumi/räntä/jotain-sadetta. Tupla-aamupala, jos sillä pääsis huomenna alkuun. Pitää aamulla miettiä millä sitä pääsee loppuun.

ohi sinä peura, miss you dear =D

Onneksi on tältä päivältä tyött ohi, oli suhteellisen kiirus päivä. Tein jotain semmoista mitä en yleensä tee, tingin omasta ruokatauostani. 30 min sijaan pidin vain 15 min tauon. Oli väärä päivä syödä huono (pieni) aamiainen.

Illalla sit taas lisää tekstiä ja avautumista, ehkä.

Aivan kuten sanoin olen erinomainen ja erinomaisen nopea tekemään hätiköityjä johtopäätöksiä. Jällen kerran ne päätelmät oli jotain aivan muut kun todellisuus on, mutta näin se vaan välillä menee.

Niin ja huomenta. On kiva kun sa herätä siihen että joku muistaa olemassaoloni, tiedän että olen hänen ajatuksissa :)

Jos sitä rupeis valmsitamaan jotain aamupalaa, reippaasti ja pirteänä, tai vähemmän pirteänä.

Enää päivän viimeiset avautumiest ja sitten nukkumaan.

Töissä päivä meni silleen normaalilla tavalla, tosin huomas kyllä että suomessa oli satanut lunta. Riitti töitä silleen kohtalaisen hyvin. Ei pahemmin tarvinnut pyöritellä peukaloita. Ja tahti vaan kiihtyy tästä eteenpäin. Yksi mikä minua ihmetyttää töissä, tämän eräs kenen tapamista meinasin, varmaan perheen ainoa lapsi. Ainakin se vaikuttaa semmoselta. Hän on ikään kuin johtavassa asemassa. Aivan kuten kaksi muuta henkilöä, joiden kanssa tulee toimeen ilman mitään ongelmaa. Osittain johtuu siitä että nämä kaksi muuta osaavat sanoa ystävällisemmin. Yleensä he pyytävät tekemään jotain, ja koska he ovat käytännössä niitä ketkä tietävät mitä pitää tehdä (ei miten) niin toki teen. Mutta tämä yksi ei varmaan ole koskaan kuullutkaan semmoisesta kuin pyytäminen. Tietenkin ryhmänjohtajakoulutuksen saaneena tiedän että ryhmää komennetaan, ei pyydetä tekemään. Me emme kuitenkaan ole suomenpuolustusvoimissa, hyvän ryhmähengen takia tämän henkilön olisi syytä opetella hieman käytöstapoja. Eiköhän tuo riitä töistä.

Olen uskomattoman hyvä tekemään johtopäätöksiä ja päätelmiä. Mieleni on tämän asian suhteen uskomattoman nopea. Kaiken näköiset mööröt ja ökkimörkit surffailevat synapsien matkassa. Miksi kaikesta pitää heti pelätä pahinta? Onko se jotain peruja niitlä menneiltä ajoilta, hyvin paljon mahdollista. Niin helposti ja nopeasti kerkee linnan rakentamaan pilven päälle, Siis sen kosteuskerääntymän mitkä on taivaalla. Ei sen mitä jotkut polttelevat. En tarkoita nyt pilvilinnojen rakentamista, kyllä ne toki hajoavat, ihan varmasti. Mutta miettikääpä sitä kolinaa, jytinää ja maan tärinää kun pilvien päältä alkaa satelemaan semmosia puolentonnin kivenmurikoita. Aivan niin, siis linnan. Kunnon iso ja tukeva KIVIlinna. Kuitenkaan tukevinkaan linna ei pysy pystyssä ja suojele jos sen perustukset pettävät, maa tai tässä tapauksessa pilvi häviää alta. UUuiiiiiiiiiii!!!! JUTUM!! WABAUM!! KOLONG!!

Toivon että sen pilven alta tai siis että se pilvi on vuoressa kiinni, vaikka pilvi hajoisikin alta niin silti linna pysyisi paikoillaan tukevasti vuoreen kiinnittyneenä. Ei kannata ruveta rakentamaan mitään ellei alusta ole tukeva ja kestävä. Se on kaiken A ja O, eikä siihen väliin tarvita mitään L ja K:ta. pikemminkin päin vastoin. Se pehmentää monesti sen alustan.

Kello on puolenyön ja on minun aika mennä nukkumaan, tosin jos tarkkoja ollaan niin se aika meni pitkän aikaa sitten. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Lippu korkeella ja katse kohti tulevaisuutta.

Joutui käydy ottamassa yhen suht tujun drinkin, Finlandia vodkaa ja omenatuoremehua. On muuten aika hyvä yhdistelmä. Telkusta tulee Top Gear, meenpäs muuten katsomaan sen loppuun. Ja tulen sen jälkeen tilittämään lopun päivästä.

Se on arkiviikko kerinnyt jo puoleen, no vähän ylikin jos tarkemmin aattelee. Enää kaksi aamua ja sit ei muuten ollutkaan vapaa.. perkeles, mullahan on la töitä. Vi**u NYT hajottaa. P*rk*l*. Kohta lisää tekstiä.

Minulle väitettiin että työkaverin tappamisesta saa saman tuomion kuin ihmisen tappamisestakin. Eihän semmoisessa ole yhtään mitään järkeä. Mielestäni työkaverin voisi listiä sakkorangaistuksen uhalla. Ai miten niin meillä ei ole töissä kaikki kohdallaan?

Näin se taas tämäkin päivä tuli päätökseen, se ei juurikaan muuttanut mitään eilisestä. Vähän kyllä, mutta ei niin paljon kuin toisaalta olisin toivonut. Toisaalta ehkä parempi näin. On huomennakin jotain mitä odottaa. Positiivisuus, sitä ei sovi unohtaa. Se auttaa monena synkkänä päivänä. Kyllä se aurinko vielä paistaa, sinne risukasaankin.

monesti olen miettinyt että mitä jos olisin aikoinaan tehnyt toisin. Siis silloin 10-13 vuotta sitten. Missä olisin nyt. Välillä tuntuu että tein virheitä, mutta se mihin olen nyt päätynyt ei olisi varmaankaan tapahtunut jos olisin tehnyt sillon jotain toisin. Tämän hetkiseen elämäntilanteeseen olen kohtalaisen tyytyväinen. Toki aina voisi mennä paremmin, mutta en tiedä haluisinko sitä. Tidän tarkkaan mitä haluan tällä hetkellä ja tiedän että minull on mahdollisuus siihen. Kaikilla on mahdollisuus siihen mitä haluavat. Kaikki on mahdollista jos vain on tarpeeksi halua.

Eiköhän siinä tullut taas tämän päivän haihatelmat. Katsoo nyt jos jaksaa huomenna kirjailla lisää, tosin eipä nämä kirjotelmat varmaan kovin montaa kiinnosta, ihan hyvä vaan :) Kyllä te tiedätte.