IRC-Galleria

Sateinen puistotie
mä en tiedä minne se vie
mutta kuljen kuitenkin
päättäväisin askelin
mistä alkaisin
satutin sua kuitenkin
on kai turhaa selittää
viereen jää

Etkö ymmärrä mua
kuinka tarvitsen sua
Kaiken väärinpäin tein
anteeks annoin itsellein
Sä sait tarpeekses niin
haavan tein sun unelmiin
Yhtä pyydän nyt mä vaan
et anteeksi saan

-
Kaiken sen mitä hain
löysin vain rakkaaltain
olin onnellinen
muuta tahtois en
helmen kauneimman sain
täältä maailmastain
susta luopuisi en
olit aarteenain
-

Sateinen puistotie
en enää tiedä minne se vie
sitä kuljen vieläkin
epävarmoin askelin
Jos mä näin sut menetän
jätät jälkees ikävän
siksi pyydän nyt mä vaan
sulta anteeksi saan?

-
Kaiken sen mitä hain
löysin vain rakkaaltain
olin onnellinen
muuta tahtois en
helmen kauneimman sain
täältä maailmastain
susta luopuisi en

Kaiken sen mitä hain
löysin vain rakkaaltain
olin onnellinen
muuta tahtois en
helmen kauneimman sain
täältä maailmastain
susta luopuisi en
olit aarteenain...

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjoita kommentti, jossa on muisto sinusta ja minusta, vaikka emme edes puhuisi usein. Se voi olla ihan mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan sinusta.