Miten voi edes kuvitella jatkavansa eteenpäin?
Katsominen sattuu.
Hengittäminenkin sattuu.
Ajatteleminen sitäkin enemmän.
Suljen silmäni,lopetan hengitämisen eikä enään tarvi ajatella.
Enään en tunne kipua eikä mikään tai kukaan voi koskaan satuttaa minua.