Valinnat on ratkasuita mä valitsen väärin,
Tilanteet on hetkii jotka surupaperiin käärin.
On ollu vaikeit hetkii en lähde kieltää,
Mut ilman totuutta ei enää missään mieltä.
Monesti mä mietin miks näin ain tapahtuu,
Luonne on niin kiero liian helpol rakastuu.
Päätä pahkaa miettimättä asioita aina loppuun saakka,
Satakakskyt lasissa sydän pysähtyy ja tottuu.
Seurauksiin joita en valmis olis ehkä kokee,
Kun vanhatkin arvet verillä uudet hetket jo koskee.
Syvälle sisimpää tunkien esiin pirunsarvet,
Läpi haavojen lopuks tuhoten mun omat haaveet.
Vaadit selitystä multa kysyt mun olotilaa,
En osaa siihen vastaa itken taaskin pitkin iltaa.
Pala sieluu haihtuu tulee monta kivee päälle,
Väistyn syrjään, tää mun päätös omalle elämälle.