IRC-Galleria

Muutamassa minuutissa vuosien taakse. Mikä riemu olikaan kun löysin vanhoja tekstejäni, nämä toiselta, kolmannelta tai neljänneltä luokalta. Olinkohan ihan normaali lapsi? :D

______
1.

Tarmo Tarinanvääntäjä

Olipa kerran poika nimeltä Tarmo Tarinanvääntäjä. Isoveljet pakottivat hänet siivoamaan puolestaan. Kaikki olisikin varsin surkeaa jos Tarmo ei olisi kerran vahingossa painanut imurin kyljessä olevaa nappulaa. Samassa se imuroi veljet sisään imuriin.....!!!!! Äiti tuli huoneeseen ja huomasi kuinka Tarmo siivosi isoveljien huonetta. Ja äiti käskee Tarmon kertomaan totuuden.. Äiti vähentää isoveljien viikkorahaa. Tarmo päästää isoveljet pois imurista.

(/// Ei selkeästikään ihan vanhimpaa tuotantoa, muttei kyllä sitä tuoreintakaan :D Mitä dramatiikkaa!)
______
2.

Tapahtui joululomalla

Odotin jouluaattoa innolla.Lapissa oli paljon lunta. Vihdoin oli jouluaatto.Minua jännitti,mitä lahjoja saan.Illalla avasimme lahjoja.Sain lahjaksi :Furbyn,Tatuointistudion,Ompelutyön ja paljon muuta. Uuden vuoden juhla lapissa oli pieni,paukuteltiin kissan paukkuja.Oli viikko aikaa viettää lomaa piti lähteä takas Hesaan mutta auto oli rikki oltiin se viikko lapissa.No sillä aikaa tehtiin lumi töitä,ei sitten oltukkaan koko viikkoa.3 päivää ennen lähetettiin Taxsilla juna-asemalle.Juna matka oli kiva.Saatiin olla 2 päivää kotona.

(/// Ihan loistava! Huomaa erinomainen yhdyssanojen taitaminen, isot alkukirjaimet, Taxsi ja lauseiden erottaminen väleillä.)
______
3.

Draama tarina

Kun teltat oli pystytetty, kuului pelottavia ääniä. Lapset pelästyivät hirveästi, he menivät telttaan. Ja siellä oli kummitus. Aamulla yksi lapsi oli kadonnut he näkivät verta hänen vuoteen päällä. Lapset ajattelivat kuka oli napannut hänet. He näkivät viikatemiehen ja juoksivat karkuun. Viikatemies alkoi jahdata heitä . Lapset menivät lampeen eikä viikatemies enää seurannut heitä. Sitten yksi lapsi kysyi missä me olemme, he kuulivat pensaasta mörinää. Siellä oli mörisevä poliisi. Poliisi sanoi vien teidät kotiin. Sitten matkalla poliisi pussasi yhtä naista. Lapset juoksivat metsään eikä poliisia näkynyt. Ja yksi lapsi eksyi. Lapset huutelivat missä yksi lapsi on. Täällä minä olen huusi lapsi jalka verillä. He eivät kerennyt pitkälle kunnes karhu nappasi yhden lapsen. Lapsia ei ollut enään kuin kaksi ja heidän nimet olivat Hannu ja Kerttu. Sitten tuli uusi poliisi ja vei lapset kotiin.
Sen pituinen se!

(///Varmaan paras näistä kolmesta. Mörisevä poliisi. Varmaan aika pahasti heittänyt mielenterveys tuohon aikaan :D)

Noniin. Aika ei ole paljon, joten kirjoitan lyhyesti ja ytimekkaasti (no, minulla on oma kasitykseni lyhyesta ja ytimekkaasta..)

Maanantaina kavimme siis Royal Pavillionissa, se oli aivan uskomaton. Jos joskus kayt Brightonissa, niin se on todellakin kaymisen arvoinen paikka. Mukaan tarttui museon myymalasta jotain pienta kivaa englantilaista teeta, todennakoisesti mummin tuliainen, ja itselleni postikortteja ja kirjanmerkki.

Tiistaina visa vinkui ja tuli muutamaan otteeseen ravattua pankkiautomaatilla.. Jos Miisa lukee, niin ala kerro Mikolle, mutta kavin siis ostelemassa tuliaisia. Mikolle sain kovalla tyolla metsastettya sellaisen alyttoman sopon Paavo Pesusieni-paidan, se on ihana! Bongasin myos suloisia pinsseja. Shoppasin myos jonkin verran suklaata kotiin. Illalla oli aktiviteettina salsaa, siis ihan parisalsaa ja se oli aivan loistavaa! Menisin uudestaankin, vaikka tuo aiheuttikin sen, etta myohastyin vahan kotiintuloajastani, mutta eipa siina mitaan, minulla on rento isantaperhe.

Keskiviikkona taas lisaa shoppailua, lisaksi (joo, pahis..) protestina jatimme eraan rakkaan opettajamme tunnin valiin ja painuin kotiin syomaan, ainakin muistaakseni. Illalla kaytiin Katjan kanssa katsomassa Wall-E. Sopo sopo sopo sopo.... Kannattaa kayda katsomassa :D Paitsi jos on liian tosikko.. :)

Jeeejee, torstaina oli EF Disco, ensimmainen ja viimeinen omalta osaltani. Sita ennen WINDSURFING! Kaikki varmaan tietavat mita se tarkoittaa, se oli MAHTAVAA.

Perjantaina viimeinen koulupaiva :'( Illalla ankesin Katjan ryhman kanssa syomaa..

Ja tanaan oli Oxfordin visiitti :) Huono saa, vaaranlaiset vaatteet, mutta todella mukava matka. Nonniin, 3 minuuttia aikaa, se on sitten hei.

5.8.2008

Eilen saatiin kaksi uutta asukkia meidan perheeseen, tosin kaksi edellistakin lahti. Italialaisten tilalle toiset kaksi italialaista. Pidin edellisista huomattavasti enemman, olivat sosiaalisempia, ystavallisempia, puhuivat parempaa englantia.. Noh, ehkapa me viela tuttavustumme paremmin. Kylla nuo suutansa avaavat, se on positiivista, mutta saisivat pulista vahan enemman etten kyllastyisi.

Tanaan oli taas yksi naita sarjassamme >Mielenkiintoisia koulupaivia>.... Ensimmainen tunti meni taas kuin unelma, Lizi on ihan yli-ihana, mutta sitten taas tuo Manuela.. Varmaan kaikki suomalaiset (taalla) tietaa kenesta puhutaan kun tuo nimi mainitaan.. Voi herranjestas. Eilen kokon ryhma kypsyi opettajaan, kun tama oppitunnin alussa paatti olla paastamatta muutamaa oppilasta sisaan kun nama olivat hadintuskin pari minuuttia myohassa ja lukitsi oven jalkeensa. Kun joku koputti oveen, han sanoi "Just ignore them" ja nauroi jotain "ilkeaa englanninopettaja"-nauruaan.. Ja oli tosiaankin ainoa jolla oli hauskaa. No, kuten usein sanon, ihmisia on moneksi, taytyy vaan kestaa. Tanaan sitten oli hanen itsensa vuoro jaada oven taakse, yksi ryhmamme tytoista lukitsi oven jalkeensa.. No, eipa tuo hidaste ollut, han vain hakkasi ovea muutamaan otteeseen ja haki vahtimestarin avaamaan itselleen oven (vaikka me olimmekin sen jo avanneet hanta varten) ja ilmeisesti sitten olemme saaneet hankaluuksia Lizille, edellisen tunnin opettajallemme, koska han jatti oven lukitsematta ja me paasimme luokkaan istumaan... toivottavasti mitaan hirveaa ei tapahtu hanelle.

Lopputunnin tama ah-niin-rakastettu opettajamme sitten ilkeili minka ehti. Huomenna olemme suunnitelleet menevamme ainoastaan Lizin tunnille, itse en ainakaan aio enaa huomenna sietaa tuollaista lapsellista kaytosta neljankymmenen paremmalla puolella olevalta opettajaltamme.

Veneretki. Istuimme bussissa tuonne jonnekin Brightonin satama-alueelle ja maksoimme pienesta paatti-ajelusta. Lautta pomppi ja vetta tarksyi ja meilla oli hauskaa. Juttelimme ja nauroimme, aika meni todella nopeasti, kasittaakseni olimme siella ainakin 45 minuuttia. Olisin helposti istunut kaksinkertaisen maaran. Olin ostanut Marks&Spencerilta sellaisen hedelmasekoituksen jota sitten napostelin siella. Siina oli pensasmustikoita, kiivia, mangoa, vadelmia ja.. jotain muutakin kai, ei nyt muistu. Ah, ja taytyy muuten mainita, merivesi oli suolaista.

Niin, ja meidan suomalainen lidierimme Paivi on ihana :) Meidan ryhmalaisetkin on tosi kivoja! Tietakaapas se.

PS. Taalla on satanut taas vaihteeksi

Olenpas vahan sekaisin paivista.. Eilen olin aivan varma etta on tiistai, mutta olikin perjantai, mista paattelemmekin etta tanaan on lauantai, eikos?

Minulta meni siis vasta toisella viikolla ajantaju. :D Viime merkinnasta onkin ehtinyt tapahtua ties mita.. Meilla oli pienoista kanaa (aat pilkuilla taasen..) eraan opettajan kanssa, ei oikein tahdo ymmartaa eika kuulla meita ja sitten jostain syysta syttyi kolmas maailmansota, se kylla tuntuu jo loppuneen tai sitten se kytee viela ja syttyy uudestaan.

Perinteinen sipsipussi+suklaa-kouluateria alkaa hiljalleen puuduttaa, joten olen muutamana paivana kaynyt ostamassa Marks&Spencerilta salaatteja, hedelmia, marjoja... ei oikein iske tuo perusbrittilainen ruokavalio. Paitsi etta eilen kyllakin Sam teki todella hyvaa Pasta Bolognesea soijarouhepohjalla, olin positiivisesti yllattynyt ja hyvin iloinen, silla olen meidan isantaperheessa ainoa kasvissyoja ja Sam joutuu nakemaan vaivan tehda minulle kaikki ruoat erikseen.

Kaytiin toissapaivana Lewes-nimisessa kylassa, saimme itse valita mita siella teimme, mina ja muutamat muut kavimme katsastamassa eraan - olisiko ollut- 1700-luvun kirjakaupan ja lisaksi valitsimme museoista Henrik kahdeksannen neljannen vaimon talon, se oli todella hieno! Nainen joka myi meille liput oli todella mukava, han paasti meidat kaikki (yl 15-vuotiaat!) lastenlipuilla ja liiderimme opiskelijalipulla sisaan. Tykkaavat kaiketi suomalaisista taallapain. Sovitimme joitain silloisenkaltaisia pukuja ja rapsimme kuvia, lisailen tanne niita sitte joskus kun paasen Suomeen.

Eilen menin oppituntien jalkeen Katjan ryhman kanssa minigolfaamaan (Katjan ryhma = 2 katjalaista = 3 meita muita....). Oli ihan kivaa :) En kylla kauhean hyva minigolfissa ole. Pyysimme bussikuskia matkalla kentalle ilmoittamaan kun olemme oikealla pysakilla: lopputuloksena se, etta olimme monen mailin paassa vaaralla kentalla. No, ei se mitaan, kavelimme rantaa pitkin Brighton Pierin laheiselle kentalle, sinne olisimme oikeasti paasseet Churchill Squarelta kavellenkin (ohoo, osaan jo kirjoittaa tuon oikein, yleensa olen kirjoittanut kaiken isolla erikseen ylimaaraisella h:lla..)

Tanaan oli sitten tuo kuuluisa Gay Pride-paraati! Oli ihan jarjettoman loistava! Napsin ehka kuusi kuvaa (ei ole muistikorttia mukana). Todellakin nakemisen arvoinen, Helsingissa ei koskaan ole niin isoa paraatia.. Edes vesisade ei hidastanut vauhtia, muistinpa kerrankin sateenvarjon! Vastapainona unohdin pitkahihaisen kotiin... :D Ja lisaksi olin Squarella noin puolitoista tuntia aikaisemmin, hengasin puoli tuntia sateessa ja siirryin sitten kirjakaupan Starbucks Coffee:seen juomaan Caramel Hot Chocolaten ja lukemaan ostamaani kirjaa: Ps. I Love You. Ihana yhdistelma! Nyt olenkin sitten onnistunut kadottamaan kaikki suomalaiset, tai no, Pauliina on puolalaisessa ravintolassa, Henriikka katosi jonnekin ja Katja on Cambridgessa. Itse (yllatysyllatys) nettikahvilassa.

En tule takaisin Suomeen ollenkaan, jaan tanne Englantiin, opettelen kivan brittiaksentin ja hankin toita. Nain paatin. ((Kylla Outi, nain paatin :DDD))

Toiveajattelua. :D Kai se on lukio kaytava loppuun, vai mita sanoo Anu?

Ah, muuten, eilen yritin urheilla, siis ihan oikeasti yritin, mutta Shorehamissa on melko vaikeata lenkkeilla, kun yritin lenkkeilla rannalle, ajauduin aina jonkin tien loppuun ja kun vihdoin olin lahella, oli esteena piikkilanka-aitaa suojaamassa jotainn rakennuksia. Loistavaa. Yritin paassta heittelemaankin, tappelin pallopumpun kanssa puoli tuntia ennen kuin pahkinaaivoillani tajusin miten homma toimii, ja loppujen lopuksi en paassyt heittelemaan ollenkaan. Kiersin taasen sen puoli tuntia eraan koulun nurmikenttaa ennen kuin loysin sisaankaynnin (huoh, taas niita korkeita aitoja..) ja sitten sain huomata, etta tuon aidan sisalla oli viela toinen aita jonka yli piti kiiveta jos tahtoi sisaan. Paikalliset tekivat sen ihan ongelmitta, mutta paatin itse kuitenkin jattaa seuraavaan kertaan.. En halua olla ulkona yksin heittelemassa koripalloa pimealla (tytto+koripallo= erikoinen yhdistelma Englannissa). Kylla mina viela taman ongelman ratkaisen, etsin vaikka toisen kentan.

Olen ruskettunut! En ole kertaakaan ottanut aurinkoa, mutta tuo jatkuva ulkonaolo... Varsinkin olkapaani ovat saaneet varia.

Asken olin ostelemassa tuliaisia, kotiin siis vaan ajattelin vieda silla en viitsi kaikkia rahojani kayttaa tuliaisiin kavereilleni :D Siina menisikin kaikki rahat ja tulevat elakkeetkin.. Tiedan jo mita ostan Mikolle, Miisalle ja kotiin yleensakin, eli siella suunnassa ei tarvitse panikoida :D

Lots of shopping..

Day 7 - 28.7.2008

Kouluuuun taas. Olipa muuten ihan ihme paiva. Eka tunti oli ihan jees, myohastyin vahan bussien ja luokanvaihdosten takia, mutta meidan ensimmainen opettaja on sen verran rento. Opin ihan uusia asioita englannin kielen intonaatioista, mita ei todellakaan missaan suomalaisessa peruskoulussa opeteta. Se oli mielenkiintoista. Meilla oli myos ryhmakuva, olinpas muuten harvinaiset typeran nakoinen juuri tuolloin! :D Uusi ruskea taalta ostettu mekko, legginsit, hiukset ihan sekaisin, naama nyt on mita on... :D Innolla odottelen tulosta, tosiaan.

Mitas muuta tulikaan tehtya.. Niin, aktiviteettina oli matka jonnekin puistoon. Se oli iso ja oli kuuma. Opetettiin naille muille suomalaista pesapalloa, valineina muutama laukku pesiksi, hyvin lyhyt "pesismaila" ja tennispallo. Kylla me niilla toimeen tultiin. Kovin ihmettelivat kun me heitetaan pallo alhaalta eika pain.

Sitten joku liidereista esitteli meille eraanlaisen toisen tarkkuutta, taktiikkaa ja nopeutta vaativan pelin, hauska sekin.

On se kumma kun suurin osa suomalaista ei tule naihin aktiviteetteihin mukaan ihan vaan sen takia, etta ne eivat ole pakollisia. Itse kylla ajattelin kayda suurimman osan, ei ole mitaan jarkea tulla nain kauas ja nain kalliille matkalle vain valittamaan ja valttelemaan kaikkea mahdollista.

No, illemmalla sitten tuon puistohomman jalkeen menimme Pauliinan kanssa hetkeksi shoppailemaan, sielta sitten jatkoin koululle, missa oli maara tavata Sini, Katja ja meidan liiderimme Paivi.. Katjalla ja Paivilla oli viela siihen aikaan vahan muuta tekemista, joten lahdimme Sinin kanssa kahdestaan etsimaan elokuvateatteria. Loysimmekin, sain nimittain Paivilta puhelimessa reittiohjeen, tosin talo ei yhtaan nayttanyt elokuvateatterilta. Meinasimme Sinin kanssa tehda itsemme todella turisteiksi ja kysya joltain paikalla elokuvateatterin sijaintia.. (ohomm..... sellaiset 20 m, suora nakoyhteys..??) Nooh, onnellisesti kutienkin sitten paadyimme perille.

Katja ja Paivi ilmoittivat ehtivansa elokuviin, joten kavimme Sinin kanssa hommaamassa nelja lippua uusimpaan Bat Man elokuvaan..

Se oli aivan loistava! Ensimmaiset puoli tuntia olivat tosin omasta mielestani todella tylsaa, mutta elokuva parani loppua kohti.

Yllatyksekseni Church Hill Squarella sitten tormasin pariin tuttuun, meita EF:laisia myos. :) Oli positiivinen yllatys, ei tarvinnut yksin odotella bussia.

Day 6 - 27.7.2008

Ensimmainen sunnutai Brightonissa. Bussit kulkevat hyvin harvoin, kaupat auki aamukymmenesta iltaneljaan. Mita tehda?

Onneksi EF jarjestaa aktiviteetteja meidan koululaisraukkojen pelastukseksi!

Menimme yhteen ihan jarjettoman kauniiseen paikkaan, eraanlaisille kukkuloille, isoille sellaisille. En oikein loyda oikeita sanoja, mutta siis jonnekkin Devon-jotain. Siis kuten sanottu, todella kaunis nakoala, oltiin aika korkealla, ymparilla nakyi muita kukkuloita, kasvitusta ja alhaalla sellainen tyypillinen brittilainen peltoa-asutusta-peltoa. Rapsin paljon kuvia sielta. Paiva oli taasen lammin, olisiko ollut jotain 28-asteen tapaista. Bussimatkat tosin olivat tuskallisia! Ne harvat aukimenevat ikkunat mita niissa oli, olivat auki, takaisintulomatkalla meilla oli katoton kaksikerroksinen (double decker), mutta en paassyt ylos istumaan kun nuo jotkut torkimykset kiilasivat jonon ohi. Itse siis seisoimme ainakin 40 minuuttia odottamassa bussia muiden istuskellessa, sitten bussi tuli ja jai kauas meista ja ihmiset ryysivat sisaan.

Mutta siis, perilla me sitten istuskeltiin, juteltiin, ihailtiin maisemia. Kaytiin kavelylla pienella suomalaisjoukolla ja revin yhden venalaisen pojankin mukaan :D Kyselin vahan niita naita ja en voi edelleenkaan muuttaa mielipidettani: venalaiset on kivoja! Okei, vahan yleistavaa, kuten 'suomalaiset ovat tylsia', mutta siis nain yleisesti ottaen.

Day 5 - 26.7.2008

Lauantai. "It's six o'clock, wake up!"
Herasimme host-aidin huutoon alakerrasta. Vasytti ihan jarjettoman paljon. Olen nyt kolme paivakirjamerkintaa jaljessa, joten taytyy vahan karsia sisaltoa.

Tapasimme taas silla tavallisella paikalla, talla kertaa puoli yhdeksalta aamulla, mika on ihan kauhean aikaisin kun miettii etta itse en edes asu Brightonin rajojen sisalla, vaan Shorehamissa, eli bussimatka kestaa ruuhka-aikoina sen nelisenkymemnta minuuttia ja niita kulkee aina silloin talloin. Kuljen busseilla 2 ja 2A. Pakko muuten mainita (jos en ole jo maininnut) etta englantilaiset bussikuskit ja ihmiset yleensakin ovat aarettoman avuliaita ja kohteliaita! Ei oikeastaan tarvitse kuin kollottaa tyhman nakoisena kadulla, niin joku tulee oitis kysymaan josko seisoskelija on avun tarpeessa vai ei.

Mutta siis, lauantai oli Lontoo-visiittipaiva, siksi tuo aikainen heratys. Taas kerran kavi niin, etta ilmoitettu tapaamisaika oli puoli tuntia aikaisemmin kuin todellinen, ihan vain naiden myohastelijoiden varalta. No, odoteltiin siella sitten ainakin tunti muita immeisia. Sielta jatkoimme matkaa julkisilla busseilla sinne mista tilausbussimme oli maara lahtea. Bussit olivat sentaan ajoissa siella, mutta seisoskelimme taas tyhjanpanttina niiden ulkopuolella parisenkymmenta minuuttia. Minulla oli siina vaiheessa jo todella kova paansarky. Bussissa istuskelimme tunnin odottaen lahtoa, kun kaksi muuta tilausbussia olivat jo onnellisesti matkalla Lontooseen.

Uskoisin, etta juuri tuon myohastelyn takia meidan oma vapaa kiertelyaikamme oli varsin suppea, kiersimme yhdessa jalan nuo perustylsat turistirysat: Big Ben, London Eye ja jotain muutakin.. Mina itse en siita paljoa saanut irti, kun olin ne jo aikaisemmin nahnyt, mutta oli se ihan kivaa. Ahdisti vain se kauhea turistimaara, voit kuvitella: Lontoo, keskipaiva, hiostavan kuuma saa ja lauantai, ei mikaan ihan ihanneyhdistelma..

Omalla vapaalla mina ja Pauliina kavimme yhdessa mukavassa kahvilassa syomassa mozzarella-basilika-tomaatti-paninit, olivat erinomaisia ja palvelukin oli hyvaa. Sitten kiertelimme muutaman kirjakaupan, kuten Govent Gardenin Waterloossa ja muuta mukavaa. Sitten taas ah-niin-mukava matka takaisin Brightoniin. Vasta paluumatkalla sain paansarkyyni laaketta ja olo helpotti.

Lontoo oli tosi kiva paikka, olen siis tosiaan ollut siella ennenkin, se on ihana, mutta ajankohta ja tapa eivat nyt oikein olleet suosiolliset, ehkapa seuraavasta matkasta tulee parempi... Olen suunnitellut menevani British Museumiin, aivan valttamatta. Muut valitisivat kahdesta maksullisesta, Madame Tussaud's tai London Eye, itseani ei nuo rysat niin paljoa kiinnosta. Ajattelin shoppailla, matkustaa metrolla sinne tanne ja tutustua tuohon kaupunkiin paremmin, ehka kayda muutamassa kahvilassa. Niin, ja kengat tahtoisin myos loytaa.

Day 4 - 25.8.2008

Olipas muuten aika todella vaikeata kiskoa itsensa ylos sangysta aamulla.. oma kannykkani oli latauksessa ja herasin italialaisten tyttojen heratykseen, ei ehka ihan paras mahdollinen. No, mutta ku vihdoin pitkan taistelun jalkeen kuitenkin raahauduin alakertaan syomaan. Jehei, perusmurot taas.

No, aamuaktiviteetti oli kello kymmenen kolmekymmenta, ja nyt kun tarkemmin kaivelen, niin muistan etta se taisi olla se museokaynti. Kavelimme Pavilionin museoon, eipa siella oikeastaan mitaan kummempia ollut, pari hassua huonekalua ja jotain sota-ajan juttuja, osiltaan kuitenkin mielenkiintoisiakin esineita.

Ilma ei ollut ihan niin kiva kun eilen, tosin lahes yhta lammin ja hiostava. Oppitunnilla puolet oppilaista putosivat karryilta, minapas en. Pitaisiko olla ylpea? Tuskinpa vain. Opi kylla taas uusia sanoja, aloitimme kurssimme aiheella 'ensiapu' jatkaen taas sita samaa lontookeskustelua kuin eilen. Ei siina mitaan, onhan se mukava saata tietaa asioita siita kun ollaan kerran lauantaina sinne menossa.

Poikkesimme matkalla kouluun muutaman kaverin kanssa yhdessa ihanassa vaatekaupassa! En tosin ostanut mitaan, ajattelin kayda ylihuomenna nostamassa lisaa kateista niin ei tarvitse leikkia Visa Elektronin kanssa, joka ei muuten toimi laheskaan puolessa kaupoista, ei siis ihan kaikkialla kannata laskea sen varaan, vaan kysya ensin.

Ja viela ennen sita kun poikkesimme sinne vaatekauppaan, kavaisimme pikavisiitilla Church Hill Squaren ostoskeskuksessa, vaikka olenkin kaynyt sen aukiolla joka paiva monta kertaa, en silti ollut kertaakaan pistaytynyt sisaan. Se on todella iso, asettuu kolmeen kerrokseen, nelioiltaa arviolta Vantaan Jumbon kokoinen, mutta kauppoja on enemman, hyvin tiheaan. Kavin Anun suosittelemassa suklaakaupassa Thortonsissa. Ja suosittelen muillekin, ehdottoman ihania suklaita. Ostin yhden pienen pussin, soin puolet kavereideni kanssa ja jatin loput ansiokkaasti laukkuuni - ja kuten arvata saattaa, iltaan mennessa ne olivat sulaneet.

Kavimme ennen oppitunteja myos metsastamassa kaikkia kivoja kasvisravintoloita ja muita kahviloita, niita on taalla melko paljon, Helsinkiin verrattuna todella paljon. Kasvissyojan paratiisi :) Menimme jonkinlaiseen pieneen kahvilan tapaiseen, jossa myytiin kaikenlaista patonki- ja perunaruokaa.. Taytettyja patonkeja, pitsapatonkeja, sandwicheja, salaatteja patonkitaytteilla, perunaa patonkitaytteilla.. Itse paadyin patonkiin sellaisella jannalla kikherne-taytteella, siina oli pikkuisen tulisuutta ja joku hyvin mielenkiintoinen mauste joka sopi siihen todella hyvin. Mietin todennakoisesti koko loppumatkan tuon mausteen nimea.

Huomenna on sitten aikainen heratys, Church Hill Squarella meidan taytyy olla kahdeksalta aamulla, aamupala meidan perheessa tarjotaan seitsemalta, eli kiiretta pitaa. Myohastya emme saa mikali tahdomme mukaan. Kyseessa on enemmankin kierrosluontoinen matka, Lontooseen siis, mutta teemme semmoisen vapaamman matkan junalla sitten ensi viikolla. En varaa huomiseksi paljoakaan rahaa mukaan.

On muuten hassua, miten paljon olen oppinut englantia aantamyksellisesti, tai no, ehka minulla on ollut jonkinlainen passiivinen kielitaito, silla olen nakojaan oppinut vasta taalla aantamaan kunnolla. Ehka se johtuu siita kun on ollut pakko.

Laitappas jotain kommenttia jos luet naita merkintoja, olisi ihan mielenkiintoista saada tietaa etta lukeeko kukaan naita merkintoja. Itsellenihan nama enemman ovat, silla en jaksa kirjoittaa nain pitkia sepustuksia kasin! Moi!

Day 3 - 24.7.2008

Talla koneellapas ei muuten nay nappaimistossa suurinta osaa kirjaimista ja merkeista, kuluneet pois, vaikeata kun kaikki on muutenkin eri paikassa..

Mutta siis, kolmantena paivana alkoi koulunkaynti. Osasin jo onnistuneesti matkata bussilla Church Hill Squarelle ja sielta St.Petrsin kirkolle josta City Collegelle. Hyva mina. Sijoutuin siis kaikkein ylimmalle tasolle, neljannelle tasolle. Koulupaivat menevat sellaisella periaatteella, etta joka toinen paiva tulen yhdeksaan, joka toinen yhteen. Oppitunteja on paivassa kaksi, niiden valilla noin kahdenkymmenen minuutin ruokatauko jolloin syomme host-perheiltamme saadut evaat :)

Ensimmainen tunti oli kaytannossa pelkastaan leikkimista, tutustuimme toisiimme paremmin ja opiskelimme nimia. Toisella tunnilla opiskelimme enemman Lontoosta. Sain selville, etta Lontoo on kokenut saman kohtalon kuin meidan rakas Turkumme: se paloi maan tasalle, mutta hepas silti pitivat sen paakaupunkinaan. No. Oppitunnit olivat siis ihan mielenkiintoisia, ei siita sen enempaa..

Tuntien jalkeen minulla oli ryhmaaktiviteetti, sekin oli pelkkaa tutustumista.

Paiva oli TODELLA kuuma! 28 astetta lampoa, ei juuri lainkaan tuulta, ihan kuin jossain Espanjassa! Ihmiset olivat melko hilpeita, toiset taas vahan narkastyneempia kuumuudesta. Kavin taas siina samassa kirjakauppakahvilassa kuin edellisenakin paivana, ja mika viela saalittavampaa, ostin taas saman juotavan. No, muttan tarvitsin sen virkistyakseni, oli sen verran kuuma paiva kuitenkin. Kameraa en muistanut ottaa mukaan, mutta nain paljon kauniita rakennuksia ja patsaita tuon paivan aikana myos..

Toiset ihmiset menivat EF:n Splash Partyyn, mutta minua kun ei se kummemmin kiinnostanut, tulin tunniksi kirjoittamaan paivakirjaa tanne nettikahvilaan, yksi tunti maksaa punnan, nyt olen vain puoli tuntia, aika loppuu neljan minuutin paasta.

Mutta viela: Tormasin illalla kotiin tullessani saksalaiseen huonekaveriini ja juttelimme enemman keskenamme bussissa, en ollut ennen oikein jutellut hanen kanssaan, olemme molemmat iltaisin niin vasyneita.

Ah, ja isantaperheeni lapset muuten jarjestivat minulle sirkuksen! :D He ovat suloisia. Tykkaavat hyppia syliini kun istun katselemassa tv:ta.

2 minuuttia ja kone sammuu. Heipa hei sitten.

Day 2 - 23.8.2008

Oli melko aikainen heratys, mutta en tuntenut itseani vasyneeksi. Aamupalaksi meilla oli aika perus muroa&leipaa. Host-aiti oli kuin mikakin palvelija :) Tai tarjoilija pikemminkin. Han pyykkaa meidan pyykit, laittaa ruoat, huolehtii.. Mutta siis, minun oli tarkoitus olla City College:lla klo 8:45 tuona aamuna, ohjeeksi sain menna ensin Church Hill Square:lle ja ottaa sielta bussi City Collegelle. Pieni ongelma: missa on church hill square ja city college? Ha-ha. No, saimme jotain vinkkeja: iso kirkko. Jaimme pois bussista ensimmaisella isolla kirkolla: kirkkoja on koko kaupungissa lahemmas 20 ja City Collegeja ainakin viisi. Siita sitten vain etsimaan. Noin tunnin myohassa loysimme sitten paikalle, jossa sitten selvisikin jotain muuta: italialaisten lahtotasokoetta ei pidetakkaan siella. Hienoa.

Ok, tiedotus ja ohjeistus ei ollut hoidettu kovinkaan hyvin, taytyy myontaa. Tein kokeen muiden myohastyneiden (meita oli aika paljon) kanssa. Koe oli melko helppo, vahan liiankin.. Yksinkertaisia tilannetehtavia, kielioppia, kuuntelu ja essee.

Kokeen jalkeen soimme ja juttelimme liideriemme kanssa enemman. Teimme kaupunkikierroksen Brightonissa kavellen. Tosi kivoja paikkoja, ihania kauppoja! Ihastuin pariin kirjakauppaan toden teolla. Mina, pari muuta kielimatkalaista ja liiderimme Paivi menimme myohemmin kahville eraaseen kirjakauppakahvilaan, se oli todella sopo ja juomat olivat todella loistavia (en keksi parempaakaan kuvausta :D). Kallis kaupunki.

MARIANNE JA CHRISTA :D nyt tekin sabotoitte Anun lisaksi (lukekaa edellinen merkinta.. ^^)

No, lopetan taman merkinnan tahan.

Ps. Nain muuten tosi kivan kaupan kun istuin bussissa kotiin (Shoreham-by-sea). Ehka poikkean siella, kasvisruokaravintola <3