IRC-Galleria

Mie oon ollu tänään TAAS maassa. Se johtuu matikasta. Mie pelkään. Ihan tosi kovasti. Se on ku tosi iso kivi miun mahassa. Miun mieliala on ollu niinku kymmenen metriä maan alla. Välillä mie vaan nojaan pöytään ja itken ku miuta pelottaa niin kovasti.

Tää on miulle iso juttu.

Mie oon jo sanonu et mie en tiedä, mitä mie teen jos mie en pääse läpi.
Onks tää paniikkia?
Onks miun elämällä enää mitään arvoa jos mie en pääse läpi?
Onks miulla enää oikeutta asettaa itelleni tavoitteita ja haaveita, jos mie en pääse läpi?
Onks miulla oikeutta elää jos mie en pääse läpi?
Onks miulla oikeutta puhua, jos mie en pääse läpi?
Voinks mie kutsua itteäni ihmiseks jos mie en pääse läpi?

Miun pää hajoo. Mie en ymmärrä miks mie aattelen tällasii. Nää miun kaks puolta taas kerran tappelee toistensa kanssa; rationaalinen minä kertoo, että mie voin vielä kerran yrittää uudelleen ja mie kyllä keksin jotain tekemistä, jos en pääse läpi. Sit taas emotionaalinen minä kijuu miten mie oon täys paska, ihmisarvoton luuseri ja miulla ei tule olemaan mitään tulevaisuutta. Että mie tuun ikuisesti jäämään pohjasakkaan. Ja jos mie en pääse läpi, se on niin suuri häpeä, et miulla ei ole oikeutta elää.

Miusta tuntuu et mie pyörryn. Muutenki ollu ihan sekasi ku eilen illalla oli tosi kovii rytmihäiriöitä. Pää ja fysiikka pettää. vittu. miksei tää voi olla jo ohi?