KIURUVESI
Kiuruvesi on suomalainen pikkukylä Laatokan rannalla. Seudulla suoritetut agrologiset kaivaukset ovat todistaneet Kiuruvedellä olleen pysyvää asutusta jo prikämbikampakeraamisella kaudella. Alkuperäinen Kiuruvesi luovutettiin hyvässä hengessä ja sovinnollisuudessa Neuvostoliitolle vuonna 1948, mutta Laatokasta rahdatulla vedellä täytettiin Pohjois-Savoon tekojärvi, joka nimettiin tällä kertaa ei suinkaan Laatokaksi, vaan Kiuruvedeksi. Rakennuskanta, infrastruktuuri ja maisemointi uudessa paikassa toteutettiin tinkimättömästi, joten Kiuruveden siirtäminen uuteen paikkaan onnistui erinomaisesti. Samalla evakuoitiin kaikki 150 000 ayrshire-lehmää ja niille raivattiin esimerkillisellä nopeudella tarvittava laidunmaa.
SYNKKÄ SAVO
Kiuruvesi on napa-aluetta, joten kaamos siellä kestää 3/4 osaa vuodesta. Kiuruvedellä varjot ovat pitkiä ja havumetsät tuuheita. Niukka valo aiheuttaa usein törmäilyjä pimeillä kujilla (joka aiheuttaa puukkotappeluita). Valoa ja lohtua asukkaiden ahdistukseen tuovat keskustaajaman ravintolat ja vilkas yöelämä.
ASUKKAAT
Kiuruveden alkuperäisasukkaat tuntee pääasiassa savon murteesta, sotkuisesta tukasta, väkivallasta, huonoista hampaista, epäselvästä puheesta ja siitä, että heidän sukunimensä loppuu päätteeseen -nen. Kiuruveden lähes kaikki asukkaat ovat maanviljelijäsukua. Kiuruvedellä ollaan mieltyneitä kiljun makuun. Muistettava on myöskin terve geenien jalostaminen saman kaupungin sisällä. Ei toivottu ulkopaikkakuntalainen geeniaines poistetaan pilkkomalla se pienempiin osiin kätevästi esimerkiksi vesurilla tai palkkaamalla tilalle puhtaamman perimäaineksen omaava paikkakuntalainen.