Puhukaa vaan kääpiöt. Te pidätte mut elos.
Ikävä kyllä, te ette tee mitään, vaik te haluutte must eroon, pelkurit.
Jos sä haluut tappaa mut niin tapa mut,
vaik mua pieksis viis gorillaa viidel vitun iistonilla,
mul ois silti intoo dissaa, viikon koomaskaa en ois viikkoo hiljaa,
mua ei pysty singol dillaa, ei aseil isoimmilkaa,
mä oon ihan valmis kuolee jos en pääse limoon chillaa.
Jos tapat mut, teet palveluksen, autat mut täst ankeest unest,
sameest, sumeest, valveunest.
Anteeks ku en tappelus ees jaksa vastaa,
hakkaisit mut hakkelukseks, päästäisit mut ankeudest,
jättäisit mut kankeeks lumeen kalpeen tuupertumaan, hankeen punertuvaan kinokseen.
Vaik et ees haluis tehä sitä, tee se mun iloks ees,
kiitokseks ja vaivanpalkaks saat kai taivaast paikan.
Emmä pelkää pimeet, nään aamust asti painajaista.