IRC-Galleria

Jos muuttaisin ulkomaille niin eipä jäis kovinkaan moni ihminen mua kaipaamaan. Sukulaisia näkee pari kertaa puolessa vuodessa ehkä sattumalta, yleensä Jouluna ja Juhannuksena. Kavereita, tai "kavereita" ei nää koskaan. Kaikki kyl sanoo et joo olis kiva nähdä, mut siihen se sit jää ja jos nähdään niin se on sit mun alotteesta, aina saa kysyä et nähääks sinä ja sinä päivänä siihen ja siihen aikaan. Paljon sanoja, vähän tekoja. Kai sitä olis mukava joskus nähdä eikä aina vaan jossain mesessä tai galleriassa jutella.
Nii ja sit jos otetaan yhteyttä tai halutaan nähdä niin sekin tehdään sillon kun ittee huvittaa ja itellä menee paskasti, mut muuten ei sit kiinnostakaan. Kutsuisin tätä eräiden ihmisten kohdalla hyväksikäytöksi.

Kuinkakohan ihmistä oikeesti edes kiinnostaa mitä mulle kuuluu. Aina saa kuunnella mitä muille kuuluu ja sit ehkä tulee joku, "ainii BTW mitäs sulle kuuluu?.

Joo ja anteeks et oon tällänen itkevä teinipaska, mut vituttaa tollanen.
Oikeesti jos muuttaisin niin ehkä viis ihmistä jäis kaipaamaan?

Ja nytki syyslomaviikko ja kaikilla kauheet suunnitelmat ja mitä ite teet, dataat ja katot telkkaria? Ketään ei edes kiinnosta se, et oon muuttanu takas Loimaalle, ajattelin et tääl olis saanu uusia tuttavuuksia, mut eihän tääl edes näe ketään ihmisiä. MISSÄ TÄÄLLÄ NUORET HENGAA?

"Hymyile, niin hymyillään" mä jostain luin niin,
kai se toimii vaikkei tähän kaupunkiin.
Oon niinkuin puusta pudonnut, ja tullut outojen hoviin,
kuin johtolankani hukannut.

nii ja anteeks vielä tällänen angstipaska.