IRC-Galleria

[noksi]

[noksi]

Ihmisen suurin vihollinen on hän itse.

KylmääTorstai 09.08.2012 19:10

Olempas ylpeä itsestäni ^^ Matkasin 15km linkalla paikkaan jossa hoidin matkatuki asiani itse ennen koulun alkua. Odottelu aikaa jäi liikaa, mutta pelastava ystäväni saapui pitämään seuraa.

VideoMaanantai 06.08.2012 20:13

http://www.youtube.com/watch?v=eA1O_aFlGVo&feature=youtube_gdata

Tulipahan tehtyä vielä video ennen kuin loma loppuu.

Mitä pelkäät?Maanantai 06.08.2012 04:01

On jokseenkin mielenkiintoista miten arkiset asiat ovat monesti ne kaikkein pelottavimmat. Ovathan ne tietenkin aina läsnä ja uskottavampia. Kauhulokuvissa monesti pelon kohteet voivat olla todellisuudesta nähden kaukaa haettuja, mutta sitten joku henkiolennoista kertova dokumentti tyyppinen ohjelma, missä joku kertoo nähneensä peilinkautta jnkun seisovan takanaan....
Pelkäätkö mörköä? Vai että sinun peiliisi ilmestyy ylimääräiset kasvot?

OwOSunnuntai 05.08.2012 19:13

Istun rauhassa koneella työstäen uutta video projektiani, kun silmieni edessä välähtää sekä räsähtää...Ei mene kuin hetki ja taivas mylmähtää ROAAAAAAWR! Taivas varjele owo ois saana rymistä useammin kuin kolmesti.

SyksyTorstai 02.08.2012 21:30

Monikaan ei tajua syksyn kauneutta. Se on se sama selittämätön innostus joka nousee pintaan lapsena aina ensimmäisillä koulupäivillä, kun on aljon uusia koulutarvikkeita yms. Olen nyt nuorena rakastunut syksyyn. Se on pimeä,kostea, synkkä ja melankolinen. Varsinkin ne äivät jolloin taivas on pilvetön ja lehdet keltaisia. Kaunista! Pimeänä ja kosteana iltana on mukava olla sisällä, kun on ensin nauttinut syksyn raikkaista tuulosista ja lehtisateesta. Sisällä voi juoda kupposen kuumaa ja olla kynttilän valossa. Monet näkevät syksyssä vain se koseuden ja koulun alkamisen.

Voi voiTorstai 02.08.2012 17:41

Voivoivoivoivoi lehdet kellastuvat ja alle kaksiviikkoa lomaaa DX en ole kerennyt pöhnäilemään tarpeeksiii. Muttah tosiaan eilen oli elämäni ensimmäinen tilipäivä TTwTT olo on kuin Roope Ankalla, mutta kyse ei ole rikkaudesta vaan uurastuksesta.

KotioMaanantai 30.07.2012 14:42

Nonniiih Allikosta ojaan eli mökiltä kotiin. Kenellä oli ikävä :D Hello Kerrompama teille, että oli muksa reissu. Sorsia oli ja soudin mah vain.

HyökkäysTorstai 26.07.2012 00:59

Pikku Laura oli jälleen noussut aamu neljältä, jotta olisi valmis töihin lähtöön varttia yli viisi. Laura on kehitellyt idean valuvien kurahousujen varalle: Pikku Laura omistaa remmihousut joihin kuuluu ''henkselit.'' Hän yrittää käyttää näitä, mutta joutuu toteamaan työmaalla, ettei tämäkään toiminut.

Pikku Laura ja hänen isoveljensä pääsevät pellolle ensimmäisinä poimimaan. Marja on kuitenkin erittäin paskaa laatua, joten sankko täyttyy tuskaisen hitaasti.''Näissähän on enemmän hometta kuin meidän koulussa.'' Myöskin hyttyset ovat löytäneet Lauran.

Mansikkamaa on tänään täynnä elämää, sillä Laura törmää edetessään kolmeen sisiliskon poikaseen sekä kahteen sammakkoon. Toinen sammakko oli iso ja toinen vain sormenpään kokoinen. Sisiliskot olivat Laurasta erittäin suloisia ja jos hän ei olisi ollut töissä, hän varmasti olisi yrittänyt ottaa nämä kädelleen. Yksi liskoista kipitti hänen jalallaan ja siitä hän ei voinut kuin ottaa tämän kädelleen. Lisko kiipesi Lauran käsivartta ylöspäin ja vaikka yhdessä vaiheessa Laura koittikin päästää liskon takaisin vapauteen, tämä vain kapusi ylemmäs käsivarrella.

Uuden seuralaisensa kanssa Pikku Laura jatkaa työskentelyään. Laura myöskin arvelee löytäneensä kuolleen hiiren, mutta se olikin erittäin homeinen mansikka. Ikäväkseen hän tuntee kuinka olo muuttuu voimattomammaksi hetki hetkeltä. Lauralla on diabeettes ja hän kokemuksesta tietää, että nyt on verensokerit alhaalla, hän ei kuitenkaan halua palata vajaan sankon kanssa vaan päättää poimia 10 litran sankkonsa loppuun. Kun tämä on viimeinkin täynnä hän palaa ''tukikohtaan'' ja mätystää karkkia.

Viimeiselle riville siirtyessään pikku Lauralla on edessään uusi vihollinen, itikoiden sukua edustavia hyttysiä. Nämä kamikaze -lentäjät himoitsevat pikku Lauran tummaa ja niin suloisen makeaa siltikin rasvaista verta. Lannistumatta vihollisen taukoamattomasta hyökkäyksestä Laura saa viimeisen sankkonsa täyteen, ja lähtee sitämyöten litomaan.
Tälläkertaa hän ei aijo jäädä linja-autosta vaan istuu risti-istunnassa tuimasti tuijottaen tielle, ollakseen valmis vaikka hyppäämään linjurin eteen.

Pikku Laura on tyytyväinen päivän saaliiseen, sillä hänen omian laskujensa mukaan hän olisi nyt tienannut itselleen uuden puhelimen.

Pikku LauraKeskiviikko 25.07.2012 01:05