Mä nousen ylös sängystäni
Uni tuntuu silmissäni
Raskain jaloin painavan
Niitä kiinni uudestaan
Mä poistun ulos sateeseen
Ja tapan aikaa kulkien
Vaikka sanotaankin että tappaa ei saisi milloinkaan
"Hän märkänä hiestään huutaa ja pelkää kuolemaa
ja kasvojensa kylmään hautaan
tyhjät katseet lasketaan
Niitä jäädä ei suremaan
Hän nielee kyyneleet jotka merkinneet kai jotain
ovat joskus kauan sitten
Nyt vain turhaan valuttaa
Niitä poskillaan hän saa!"
Mä tunnen katseet selässäni
Niinkuin kylmän terän
joka jäistä huutoa odottaa
Mutta polttaa kuitenkin
Läpi harmaan kiven
Mun ei tarvi koskaan päästä
Kuitenkin mä uskon niin
Ei kaikki kaadu unelmiin
"Hän märkänä hiestään huutaa ja pelkää kuolemaa
ja kasvojensa kylmään hautaan
tyhjät katseet lasketaan
Niitä jäädä ei suremaan
Hän nielee kyyneleet jotka merkinneet kai jotain
ovat joskus kauan sitten
Nyt vain turhaan valuttaa
Niitä poskillaan hän saa!"