IRC-Galleria

Saimaan saaressa pikkuinen torppa,
Istuu portailla Nestori Miikkulainen.
Huuliharppuaan soittaa, ja norppa
Nousee pinnalle pärskähtäen.
Aallon alla se suunnisti soittajan luo,
Sille tuttua tutumpi on sävel tuo.
Laulu kertoo näin mitä on yksin kun jää,
Hyvin hylje sen ymmärtää.

Tanssittu koskaan ei Nestorin häitä,
Maailma houkutti pois morsion.
Vanhoja poikia viiksekkäitä
Mies sekä hylje kumpikin on.

Saimaan saaressa pikkuinen torppa,
Sinne elämän toveri tahtonut ei.
Yksin Nestori jäi kuten norppa,
Myös sen kumppanin kohtalo vei.
Suuri Saimaa mut sata on hylkeitä vaan,
Kohta jäljellä ei ehkä ainuttakaan.
Huuliharppua soittelee Miikkulainen,
Yksi ymmärtää kaipuun sen.

Tanssittu koskaan ei Nestorin häitä,
Maailma houkutti pois morsion.
Vanhoja poikia viiksekkäitä
Mies sekä hylje kumpikin on.

Saimaan saaressa pikkuinen torppa,
Istuu portailla Nestori Miikkulainen.
Lepokivellään iäkäs norppa
Katsoo ystävää ymmärtäen.
Suuri Saimaa mut naista sen rannoilta vaan
Ei näin tuuliseen saareen saa asettumaan.
Kuten norpan, on määrä myös Miikkulaisen
Olla sukunsa viimeinen.

Tanssittu koskaan ei Nestorin häitä,
Maailma houkutti pois morsion.
Vanhoja poikia viiksekkäitä
Mies sekä hylje kumpikin on.