Niin kovin kaunista
Valo leikkii hiuksilla
Ja meren suolasta, vielä jälkiä iholla
Minä tiedän että kauneus saattaa järjen sumentaa
Eikä jalat kanna pakoon vaikka kuinka komentaa
kertosäe:
Sinä katselit taivasta hetken ja sanoit ettei ne kaipaa meitä
Tähän olis ihana nukahtaa
Minä sormella kirjoitin selkääsi lauseen
ja toivoin että sen korvaani kuiskaat
ja hetkessä muun voin unohtaa
Kuka tätä rantaa keinuttaa?
Hiekan seassa
Katkenneita kaisloja
Kuin valkokankaalla
Tää hetki tuntuu aidolta
Minä tiedän että kauneus saattaa järjen sumentaa
Eikä jalat kanna pakoon vaikka kuinka komentaa
kertosäe
Ei haittaa vaikka kauneutesi järjen sumentaa
Ei haittaa nyt kun vihdoin jää sun untas valvomaan
Sinä katselit taivasta hetken ja sanoit ettei ne kaipaa meitä
Tähän olis ihana nukahtaa
Minä sormella kirjoitin selkääsi lauseen
Ja toivoin että sen korvaani kuiskaat
hetkessä muun voin unohtaa