Nämä kadut kaupungin, huvilat ja puutarhat
Kävelytän koiraa ja mieleen palaa päivät parhaimmat
Tuolla penkeillä me silloin iltasella istuttiin
Jälkeen kivan illaan ja hyvää läppää heitettiin
Koulussa kavereiden kesken me välkät hengattiin
Me naurettiin ja nautittiin kohta ysi loppuukin
Ja kun voltagekin soitti vein kaikki katsomaan
Kuunnellessain tunsin poltteen - mun piti päästä laulamaan
kertosäe:
Mun täytyy kävellä näin (2x)
Kun jotain herää sisälläin
Minä olin neljäntoista kun me maalta muutettiin
Ja vain vuotta vanhempana mietin tää onkin siistii niin
Mutsille jäi kaksi lasta,oli yksin miettien
Mutta jotenkin tää selvis - elämä alkoi uudelleen
Me silloin iltasella tää puisto vallattiin
Juomat kulki alas kahtasataa,kaikki oli uutta niin
Ja silloin kun kohdattiin,molemmat tiedettiin
Meijän piti nähdä uusiks,se sillon päätettiin
kertosäe
Löysin elämäni miehen ja yhdes kuljettiin
Olin viisitoista ku kysyin pliis,pääsiskö töihin?
Nyt meil on kaikki ihan ok,yhteistä aikaa
Minä nukun päivät,mietin yöt-voiko totta olla tää
Koiran kanssa joskus puistotiellä kävellään
Ja sieltä käsin asioita aatellaan
Ja mä kelaan että kaikki taitaa olla kohdallaan