IRC-Galleria

Montako saapunutta viestiä puhelimessasi on?
-toisessa 114 ja toisessa 89

Seuraavat kysymykset koskevat kuudennen viestin lähettäjää.
1. Onko hän tyttö vai poika? - poika
2. Nuorempi vai vanhempi kuin sinä? - vanhempi
3. Rakastatko häntä? - enpä taida
4. Asuuko hän samalla paikkakunnalla kun sinä? - ei
5. Omistaako hän jonkin lemmikkieläimen? - kyllä

Onko ensimmäisen viestin lähettäjä hyvä ystäväsi?
-on

Onko viidennen viestin lähettäjä sinulle tärkeä ja rakas?
-on

Onko viimeisen saapuneen viestin lähettäjä tyttö vai poika?
-poika

Mitkä ovat toisiksi viimeisen viestin kolme ensimmäistä sanaa?
-me ollaan just

Oletko ihastunut kahdeksannen viestin lähettäjään?
-kyllä

--> MENE PUHELUIDEN TIETOIHIN JA SIELTÄ VASTATTUIHIN PUHELUIHIN.

Onko kolmas soittaja sinulle tärkeä?
-on

Missä ja milloin olet tutustunut viidenteen soittajaan?
-luulisin, että koulukadun nesteellä.. joskus alku vuodesta ehkä..

Vihaatko vai pidätkö viimeisen puhelun soittajasta?
-pidän

Vuonna 2007 "taiteilija" Guillermo Vargas Habacuc otti kadulta kulkukoiran, sitoi koiran taidegalleriaan ja antoi sen nääntyä kuoliaaksi.
Useita päiviä "taiteilija" ja galleriavieraat katsoivat tunteetta tätä "mestariteosta", jonka koiran kuolinkamppailu muodosti. Lopulta koira menehtyi.

Näyttävätkö oheiset kuvat sinusta taiteelta?
http://www.youtube.com/watch?v=3-jIP8i1djg&feature=re

Mutta tässä ei vielä ole kaikki: arvostettu taidebiennaali Visual Arts Biennial of the Central American on nyt kutsunut taiteilijan tekemään saman julman performanssin uudelleen tämän vuoden biennaaliin.
Auta pysäyttämään tämä taiteen nimissä tehtävä eläinrääkkäys!

Mene jommalle kummalle seuraavista sivuista:
http://www.petitiononline.com/ea6gk/petition-sign.html tai
http://www.petitiononline.com/ea6gk/petition.html
ja allekirjoita vetoomus "taideteoksen" pysäyttämiseksi. Lähetä tämä kirje kaikille tuntemillesi eläinihmisille. Ole kiltti. Allekirjoitus ei luonnollisestikaan maksa mitään ja aikaa siihen kuluu noin 30 sekuntia

Jos osaisin kirjoittaa niin kuin Mika Waltari,
saisin sinut uskomaan, et mä haluan sut takaisin.

Tai jos osaisin maalata niin kuin Gallen Kallela,
saisin sinut näkemään mistä kaikesta paitsi jäät.

Mut kun en osaa kumpaakaan, voin vain rakastaa..
Uskoa ja toivoa..

Siivet selkään saan jos mua pyydät palaamaan.
Usko minua, niin kuin uskon sinua.
Siivet selkään saan ja kun jälleen kohdataan,
mikään ei voi meitä erottaa.

Jos osaisin säveltää niin kuin Sibelius,
saisin sinut tuntemaan mitä on rakkaus.

Tai jos osaisin sanoittaa niin kuin Junnu Vainio,
saisin sinut ymmärtämään mitä minulla on sanottavaa.

Mut kun en osaa kumpaakaan, voin vain rakastaa..
Uskoa ja toivoa..

Siivet selkään saan jos mua pyydät palaamaan
Usko minua, niin kuin uskon sinua.
Siivet selkään saan ja kun jälleen kohdataan,
mikään ei voi meitä erottaa.

Siivet selkään saan jos mua pyydät palaamaan.
Usko minua, niin kuin uskon sinua.
Siivet selkään ja kun jälleen kohdataan,
mikään ei voi meitä erottaa.

Siivet selkään saan.. Siivet selkään saan..
Eikä mikään voisi meitä erottaa..
Kukaan ei voi meitä erottaa..

I can take the rain on the roof of this empty house,
that don't bother me
I can take a few tears now and then and just let them out

I'm not afraid to cry
Every once in a while even though goin' on
with you gone still upsets me

There are days
Every now and again I pretend I'm okay
but that's not what gets me

What hurts the most,
was being so close
And having so much to say
And watching you walk away

Never knowing,
what could have been
And not seein' that lovin' you
Is what I was tryin' to do

It's hard to deal with the pain
of losing you everywhere i go
But I'm doin' it

It's hard to force that smile when I see
our old friends and I'm alone
Still harder

Gettin' up, gettin' dressed,
livin' with this regret
But I know if I could do it over

I would trade, give away all the words
that I saved in my heart
that I left unspoken

What hurts the most, is being so close
And having so much to say
And watching you walk away

Never knowing,
what could have been
And not seein' that lovin' you
Is what I was tryin' to do

What hurts the most,
was being so close
And having so much to say
And watchin you walk away

And never knowing,
what could have been
And not seein' that lovin you
Is what I was tryin' to do

Tyttö meni ulos ja näki pojan.
Poika juoksi pakoon.
Seuraavana päivänä tyttö näki taas saman pojan.
Poika ei enää juossut pakoon, käveli vain.
Kolmantena päivänä tyttö näki taas saman pojan.
Poika seisoi ja tuijotti tyttöä.
Neljäntenä päivänä poika kohotti kättään tytölle.
Tyttö tunsi olevansa ihastunut.
Viidentenä päivänä poika ilmestyi taas ulos.
Hän teki käsillään sydämen.
Tyttö punastui.
Kuudentena päivänä tyttö näki taas pojan.
Pojan paidassa luki: "I LOVE U"
Seitsemäntenä päivänä tyttö ajatteli uskaltaa sanoa pojalle jotain.
Hän ei kuitenkaan ehtinyt, sillä kun poika oli ylittämässä tietä ja tulossa tytön luokse,
auto ajoi hänen ylitseen.
Poika kuoli.

Poika ajaa lujaa moottoripyörällä 180 km/h
Tyttö: Hidasta, mua pelottaa
Poika: Enkä, tää on hauskaa
Tyttö: Eikä ole. Oo kiltti, tää on liian pelottavaa
Poika: Sano mulle sitten, että sä rakastat mua
Tyttö: Hyvä on, mä rakastan sua. Jarruta !
Poika: Ja nyt halaa mua OIKEIN kovaa
*tyttö halaa poikaa*
Poika: Voitko ottaa pois mun kypärän ja laittaa sen sun päähäs? Mä kyllästyin siihen..

Sanomalehdessä seuraavana päivänä:
"Moottoripyörä törmäsi rakennusta vasten jarrujen vian seurauksena. Samalla hetkellä kyydissä oli kaksi henkilöä, joista vain yksi jäi eloon."

Totta puhuen, matkan puoli välissä poika huomasi jarrujen olevan rikki, mutta ei halunnut tytön tietävän asiasta. Sen sijaan hän pyysi tyttöä sanomaan että tämä rakastaa häntä ja halaamaan tätä viimeistä kertaa. Lisäksi hän käski tytön laittavan kypärän päähän, jotta tyttö jäisi eloon vaikka tämä merkitsi pojalle kuolemaa.

Jos sinäkin rakastat jotakuta yhtä paljon - kopioi tämä teksti päiväkirjaasi.

Hiljaisuus ympärilläni.
Yksinäisyys seuranani.
Monet ristiriitaiset tunteet sekoittamassa pääni.
Naru kaulani ympärillä kiristyy joka hetki,
kun koukistan polviani.
Ahdistus kasvaa suunnattomaksi,
kun tunnen kuinka en saa enää henkeä.
Rakastan sinua liikaa,
kestääkseni elää ilman sinua.
Olin onnellinen,
nyt entistäkin onnettomampi.
En saa enää henkeä.
Olen lähtenyt pois,
lopullisesti.

Ranteeni iho viiltyy puukon terän alla kahtia.
Elämäni loppuu.
Viimeiset kuvat sinusta välähtävät silmissäni.
Näen vihasta liekehtivät silmäsi.
Näen loittonevan selkäsi.
Annan elämälleni periksi tajutessani vihasi aidoksi.
Aidoksi oikeaksi vihaksi.

Neula kädessäni.
Piikki suoraan suoneni kohdalla.
Pitkä,
ohut neula lävistää ihoni lähes jälkeä jättämättä.
Annan neulan kärjen painua syvemmälle,
suoraan suoneni lävitse.
Painan piikin päästä ja tunnen,
kuinka aine virtaa suoraan suoneeni sisälle.
Hetken odotettuani aine alkaa vaikuttaa tajuntaani.
Se häivyttää ajan tajuni ja vie minut mukanaan.
Maailmassani oli vain yksi ihminen.
Yhden ainoan ihmisen halusin luokseni.
Halusin viereeni kotiin,
halusin pelastaa.
Ainut,
mitä kuitenkin sain aikaiseksi, oli rakkaus.
Rakastuin häneen.
Rakastuin ihmiseen,
jota en koskaan voinut pelastaa.
En voinut pelastaa ja siksi lopetan oman elämäni.
En voi koskaan antaa itselleni omaa saamattomuuttani anteeksi,
en ikinä ja siksi minun on tullut aika lähteä.
Rakastan häntä vielä silloinkin,
kun istun pilven reunalla yksin,
repaleiset siivet varpaideni välissä.
Anna minulle anteeksi,
etten ollut tarpeeksi kokenut vielä kovaan maailmaan,
en voinut auttaa sinua silloin,
kun olisit oikeasti apuani tarvinnut.

Tyttö: Mikä on vialla?
Poika: Pidän hänestä niin paljon...
Tyttö: Puhu hänelle!
Poika: Enpä tiedä, hän ei edes pidä minusta.
Tyttö: Älä sano noin. Olet uskomaton.
Poika: Haluan vain hänen tietävän kuinka tunnen.
Tyttö: Sitten kerro hänelle.
Poika: Minäkö?
Tyttö: Odotas, kenestä sinä pidät?
Poika: Hän ei pidä minusta...
Tyttö: Kuinka sinä voit tietää sen?
Poika: Minä vain voin.
Tyttö: No kerro hänelle.
Poika: Mitä minun pitäisi sanoa?
Tyttö: Kerro hänelle miten paljon hänestä tykkäät!
Poika: Minä kerron sen päivittäin.
Tyttö: Mitä sinä tarkoitat?
Poika: Olen aina hänen kanssaan. Rakastan häntä.
Tyttö: Tiedän mitä tunnet. Minulla on sama ongelma. Mutta hän ei ikinä tykkäisi minusta.
Poika: Voi, hänkään ei tykkää minusta.
Tyttö: Kyllä tykkää.
Poika: Mistä sinä tiedät...?
Tyttö: Kuka sinusta nyt ei tykkäisi?
Poika: Sinä.
Tyttö: Olet väärässä, rakastan sinua.
Poika: Rakastan sinua myös.
Tyttö: Joten aiotko mennä puhumaan hänelle?
Poika: Juurihan minä puhuin.
Koska luit tämän viestin, sinä saat perjantaina suudelman elämäsi rakkaudelta.
ÄLÄ RIKO KETJUA!!
Ihastuksesi pyytää sinua ulos.
Huominen tulee olemaan elämäsiparas päivä.
Kuitenkin, jos et kopio tätä päiväkirjaasi sinun elämäsi on tuhoon tuomittu rakkauden puolesta