IRC-Galleria

eilistä en jaksa kommentoida...

Opeta päästämään irti,
opeta unohtamaan,
tapa rakkaus,
käännä tunteet off-tilaan.
Tuo ihana tunne,
satuttaa liikaa.
Juuri kun pääset takaisin jaloillesi,
tuupataan kumoon,
ja kun olet noussut,
tulee joku ja työntää alas.
Lopulta jalat ovat väsyneet nousemaan ylös yhä uudelleen,
sydän on väsynyt pettymään.
Jäät maahan,
kunnes tulee joku ja ottaa kädestä kiinni,
vetää ylös ja ojentaa sinulle valon.
Se on lämmin ja turvallinen,
se on kirkas, mutta ei sokaise.
Ja niin pääset jaloillesi taas,
olet niin täynnä tuota valoa,
että tahdot jakaa sitä muillekkin,
nostaa kaatuneet uudelleen elämään.
Levittää tuota valoa, jonka itsekkin kerran sait lahjaksi.
Ja näin valo jatkaa kulkuaa,
leviää kauemmaksi kuin pystyt näkemään,
nostaen ihmisiä jaloilleen.
Niin kauan kun valon kantajia riittää antamaan.