Kun on pakko
irrottaa ote,
vaikka tahtoisi
pitää kiinni, suojella,
tukea ja ottaa syliin,
kuka voi auttaa,
mistä saa voimaa.
Taivas mustuu
joka yö,
kirkkautta kestää
vain aamusta iltaan.
Tulisin valoisana päivänä
lentäen kuin lintu luoksesi.
Tekisin pesän
pehmoiseen syliisi ja antaisin
sinun syödä siemeniäni,
jos ei olisi pakko taas
irrottaa sydäntäni sinusta.>