Tänään sain sen verta ittestä irti että soitin yhteen työpaikkaan... perjantaina haastatteluun..jänskättää:/ Muuten olo on taas aika paska kun mikään ei onnistu ja loukkaan vaan kaikkia joista välitän:( porukatkin kattoo kun halpaamakkaraa kun roikun taas niitten nurkissa.... olenhan jo iso ihminen... aina vaan ei tunnu siltä.
miksi elämä on niin vaikeaa?
kaikki vaan saan sotkettua.
jos sivuja voisi eteenpäin
kääntää.
selviäisikö silloin elämän
arvoitus.
Mut hei! eiks se mee niin et ELÄMÄ ON....