Taas tänäaamuna huomasin kuinka paljo mun saksan taitoihin luotetaan -.-
Oltiin aamupalalla Michaelin kanssa samaan aikaan, ja mutustelin siinä leipää ja luin päivänlehteä. Michael kirjoitti jotain tüöpäiväksirjaansa. Ei mennüt kauaa kun hän otti puhelimen kauniiseen käteen ja soitti saksankursseja maahanmuuttajille järjestävään ühtiöön tai paikkaan mikälie.
Asia siis koski minua :D Ku oon ajatellu että menisin sellaselle tehokielikülpüsaksankurssille joka on ihan saatanan kallis, mutta haluaisin oppia mahollisimman nopiaa puhuun hüvää saksaa. Niitä tunteja ois joka päivä 4h. Ja pitää ite maksaaaaaaa :D
Kuitenki, siiis pari minuuttia Michael siinä puheli ja lopetti sitten puhelun ja keskittüi taas töihinsä.
Olin hetken sillee että mitämitämitä, ja ootin että se ois sanonu asiasta jotaki :D
Sitte küsüin joskus viiden minuutin päästä erittäin tümpääntüneenä että mitä siellä sanottiin?
Ja Michael katto mua oudosti ja küsü että missä niin.
Ja katoin sitä oudosti.
Ja se küsü että mistä mää tiesin minne se soitti?
SIIS TSIISUS. xDDDDDDDDDD mies on kahen sentin päässä musta puhumassa puhelimeen ja se luulee vieläki etten tajua mistään mitään :D Herranjumala oon ollu täälä kohta viisviikkua nii enköhän jo ala ümmmärtää jotaki :D
Sitäpaitsi sen puhelun se alotti "wir haben finnish aupairmädchen." ( EN OSAA KIRJOTTAA SITÄ) Tühmempiki tajuaa että se oon minä -.-