Mut oikeestaan ikäväkin antaa lisää voimaa,
Saat taas hymyn huulilleni kun sä mulle soitat,
Tai lähetät edes jonkun tekstiviestin.
Pistää miettiin jotkut onneansa silti etsii vielkin,
Mutta mun ei tarvi enää koska olet valoni.
Ja, mä oon sun kadotettujen tunteittes paroni.
Teen mitä vaan sun vuokses, jotta pääsen luokses,
Valmis olen vaikka läpi harmaan kiven juokseen.
Laitan rakkauteni likoon tälle puhtaalle pöydälle.
Mähän vannoin joskus että tulen löytään sen,
Toisen puolikkaani jota viel en ollu tavannu.