IRC-Galleria

Ulkona sataa kaatamalla, mutta muisto lämpimästä ja ihanasta Juhannuksesta tuo päivänpaisteen uloskin.

Juhannus 2007 oli todellakin yksi ihanimpia koskaan - taisi olla ihanin. Vaikka emme moneen vuoteen olekaan noudattaneet perinnettä, jossa kiipeän isän kanssa talon katolle ihastelemaan maailmaa, niin olemme silti saaneet uusia perinteitä noudatettavaksi.

Juhannus vietettiin tyypillisesti pikku palatsimme takapihalla. Emme ole kukaan mökki-ihmisiä, joten viihdymme kotioloissa. Tällä kertaa oli vain pieni poikkeus: Risto oli mukana.
Risto tuli vanhempieni luokse ensimmäistä kertaa ja meitä hieman nolotti, sillä talomme on kaaoksessa. Remonttia pukkaa, mutta siinä on oma viehätyksensä.

Menin Ristoa vastaan asemalle ja siellä hän jo odotteli kukkapuskan kanssa! Olin niin otettu <3 En ole ikinä saanut niin kaunista kimppua - se oli kuin herkän Juhannusmorsiamen kimppu. Liiloja ja vaaleanpunaisia kukkia <3 Mieleni koheni entisestäänkin kun Risto toi myös äidilleni kukkakimpun. Nykyään herrasmiehen eleet ovat niin vähissä ja harvassa, ettei moinen kukkien tuominen käynyt edes meidän mielessä. Siksi se olikin niin positiivinen yllätys :)

Risto oli jo antanut aikaisemmin hyvän kuvan itsestään, mutta vanhempani alkoivat vain pitämään hänestä enemmän ja enemmän kun tutustuivat häneen paremmin :)
Söimme, joimme (en juonut tippaakaan alkoholia) ja juttelimme ja miehet uskaltautuivat jopa pulahtamaan altaaseen. Minua ei siihen saanut mukaan, vaikka yleensä perinteisesti kastaudun altaassa Juhannuksena (en vain kehdannut vielä olla uikkareissa). En siltikään täysin rikkonut perinnettä vastaan sillä seuraavana päivänä pulahdin altaaseen ja se oli taivaallista.

Saatoin sitten yhdeksän jälkeen Riston asemalle ja palasin itse kotiin. Bussissa tapailin vanhoja kavereitani (pienessä hiprakassa) ja oli hauska jutustella. Kumma kyllä keskustelut menevät lähes aina miesten haukkumiseen - varsinkin exien, mutta Ristosta ei ollut kuin hyvää sanottavaa ^^ <3