Me etsittiin Tuulikin kanssa merkkejä ärrävikaisesta karhusta. Kuljimme pimeässä metsässä uljaan vainukoira Diinen ja ei niin uljaan Murton kanssa. Meil oli aika kylmä jos totta puhutaan. Jossain vaiheessa tätä metsästystä Tuulikki luuli astuneensa ärrävikaisenkarhun pennun päälle, mutta totesimme sen olleen vain keskellä polkua maanut kivi. Pian kuitenkin löysimme todisteita ärrävikaisenkarhun oleskelusta karjalohjan pimeissä metsissä, PUU JOSSA OLI PILLUNMUOTOINEN REIKÄ!!!!!!!!
Näin ollen totean että ärrävikainenkarhu elää vieläkin ja jatkaa pikkupoikien raiskaamista :,(