Elämän rikkaus on siinä,
että ymmärtää niiden pienten asioiden merkityksen.
Poimii ne ja jakaa niitä kaikille vähästään.
Mutta kuinka oppisin rakastamaan elämän pieniä asioita
yhtä paljon kuin ne elämän pienet asiat rakastavat minua?
Jos katson rohkeasti molemmilla silmillä,
tai kuuntelen kahdella korvalla.
Silloinko se on kokemista järjellä ja sydämellä.
Jos tutkailen rohkeasti asioita eri mahdollisuuksista ja näkökulmista.
Jos pyrin rehelliseen tavoitteellisuuteen,
silloinhan se on pyrkimystä eteenpäin.
Jos uskon vahvasti onnistumisiin, luotan elämään
sekä uskallan olla tarkkaavainen.
Jos en tukahduta elämäniloa vääristyneillä uskomuksilla, turhilla huolilla, muiden murahduksilla.
Silloinhan se on oikeutta onnellisuuteen, rohkeaan sellaiseen.
Ehkä sitten opin rakastamaan niitä pieniä elämän asioita.